Intian keihässuuruuden Neeraj Chopran heittäessä kultaa yleisurheilun MM-kisoissa Budapestissa hänen kotikylässään vietettiin avoimien ovien päivää. Finaali oli kaikkien nähtävä, vaikka se kisattiin paikallista aikaa keskellä yötä.
Chopra saavutti Tokion olympiakultansa jatkeeksi Intialle maan ensimmäisen yleisurheilun maailmanmestaruuden sunnuntai-illan kiskaisullaan 88,17. Sillä irtosi voitto ennen naapurimaa Pakistanin Arshad Nadeemia, jonka kauden paras kantoi 87,82.
Intian panos oli muutenkin vahva. Kishore Jena oli ennätyksellään 84,77 kisan viides ja D.P Manu kuudes tuloksella 84,14. Suomen ainoan finalistin Oliver Helanderin oli tyytyminen intialaisten takana seitsemänteen sijaan avauskierroksen heitollaan 83,38.
Chopran kotitalolle kokoontuneet vieraat pääsivät juhlimaan keihäskultaa keskellä yötä paikallista aikaa:
Suomella oli silti osuutensa Chopran menestykseen. Intialaisten kerrotaan ottaneen mallia takavuosien suomalaistähtien heittotyylistä. Oppia ei enää tarvitse välttämättä omaksua Suomeen muuttamalla, kuten Tero Pitkämäki kuvaili MTV Urheilulle Tokion olympialaisten jälkeen.
– Näen, että YouTube on suurin syy keihäänheiton leviämisen taustalla. Valmennustietoutta on saatavilla kaikille. Keihästähän pystyy heittämään missä vain, kunhan on vain jossakin kenttä, johon pääsee harjoittelemaan. Kyseessä on laji, jonka joku yksilö aina välillä löytää ja siitä innostuu, Pitkämäki analysoi elokuussa 2021.
Samalla Pitkämäki tipautti pöytään ennustuksen, joka kävi toteen pikavauhtia.
– Luulen, että Intian suunnasta tulee viiden-kymmenen vuoden kuluttua aika paljon heittäjiä. Intia rupeaa kilpailemaan aika pian keihäänheiton ykkösmaan tittelistä. Nyt he näkivät, että intialaisenkin on mahdollista menestyä, Pitkämäki sanoi tuolloin.
”Pikku Suomi” hautoo tulevia mestareita
Chopran kotikylässä Khandrassa sijaitsee alkeellinen keihäspyhättö paikallisen koulun kentällä. Käytännössä tämä harjoituskeskus on vain sorastettu juoksurata kuumuudessa kituvan nurmikentän ympärillä.
Keihästähti ollut itse sitä kehittämässä, ja kylässä useat nuoret ovat seuranneet esikuvansa jalanjäljissä lajin pariin.
– Aina, kun hän on Intiassa, hän vierailee kentällä ja harjoittelee siellä itsekin. Sitten hän puhuu lapsille ja jakaa ohjeita. Hän kertoo myös meille, mitä teemme oikein tai väärin akatemian kanssa. Lapsille se kanssakäyminen on iso juttu, harjoituksia vetävä entinen kymmenottelija Harinder Kumar kertoo Indian Express -lehdelle.
Vähemmän sattumalta Khandran keihäsakatemiaa kutsutaan leikkisästi ”Pikku Suomeksi”. Intiassa halutaan tehdä jotain samanlaista, johon pieni pohjoisen maa menneinä vuosikymmeninä pystyi.
Chopran esimerkki on tehnyt menestyksen tavoittelusta realistisen unelman.
– Vuoden 2021 jälkeen vanhempien mentaliteetti on muuttunut. Jos joku kylässä yltää aina olympiakultaan asti ja saavuttaa jotain, jota kukaan muu ei ole saavuttanut, ihmiset alkavat tietysti ottamaan urheilun vakavasti, Harinder sanoo.
LUE MYÖS: Keihäsfinalisti poistui mystisesti juuri ennen loppukilpailua – raivokkaalle käytökselle löytyi selitys
Myös Chopra ottaa harjoituskeskuksen kehittämisen tosissaan. Harinderin mukaan mestariheittäjä jopa toppuuttelee vanhempien liiallista intoa lähettää lapsiaan kisoihin heti alusta alkaen.
– Hän kertoo minulle joka kerta, että vähennä heidän taakkaansa äläkä ilmoita heitä kisoihin, jos he eivät ole valmiita. Anna heidän pitää hauskaa, Harinder toteaa.
– Neeraj’n tarkoituksena on, että pidetään heidät onnellisina ja varmistetaan, että he tulevat kentälle joka päivä. Jos heidän kiinnostuksensa kasvaa korkealle, mitalit tulevat itsestään perässä.