Perustulokokeilu vaatii isoja lakimuutoksia

-Ensin on päätettävä poliittisesti, ketkä olisivat kokeilun piirissä ja miten heidät valittaisiin. Sitten on mietittävä, millaista perustulomallia kokeiltaisiin, sanoo Kelan tutkimusosaston johtava tutkija Pertti Honkanen.  

Honkanen on tutkinut muun muassa perustulon kaltaista negatiivista tuloveromallia.  

Vihreät ja vasemmistoliitto esittäneet omat perustulomallinsa

-Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. 

-Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa.  

-Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta. 

-Perustulomalleihin lasketaan joskus myös negatiivinen tulovero, joka johtaa samankaltaiseen lopputulokseen perustulon kanssa.  

-Vihreät ja vasemmistoliitto ovat esittäneet omat ehdotuksensa perustuloksi.  

-Vihreiden mallissa perustulo olisi 560 euroa. Sen päälle maksettaisiin syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki. 

-Vihreiden mallissa eläkeläiset ovat perustulon ulkopuolella. Heille perustulon korvaa nykyinen 743 euron takuueläke.  

-Vasemmistoliiton mallissa perustuloa maksettaisiin kuukaudessa 620 euroa. Malliin sisältyy mahdollisuus 130 euron lisäperusturvaan työttömyyden, sairauden, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn perusteella. 

-Takuueläke olisi vasemmistoliiton perusturvassa 750 euroa kuukaudessa.

Lähde: STT

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo, että mallista tai tavasta riippumatta kokeilu vaatii huolellista valmistelua.  

-Perustulokokeilu liittyy tiiviisti kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Kysymys on siitä, kuinka eriarvoiseen asemaan ihmisiä voidaan laittaa, Hidén sanoo.   

Hallitusohjelmaan on kirjattu vain, että Suomessa toteutetaan perustulokokeilu. Tarkemmin mallista tai kokeilun luonteesta ei ohjelmassa kirjoiteta. Oli kokeilu millainen tahansa, se edellyttää Hidénin mukaan isoja lainsäädännöllisiä muutoksia.   

-Kokeilun kohteena olevat voivat saavat etulyöntiaseman verrattuna muihin. Toisaalta myös kokeilussa mukana olevien oikeusasema on turvattava, sillä he voivat perustulokokeilun myötä menettää muut tuet, Hidén sanoo.      

Mitä maksaa, kuka rahoittaa?  
  

Perustulokokeilun isoja kysymyksiä ovat myös, mitä kokeilu maksaa ja kuka sen rahoittaa. Honkasen mukaan  pienellä kokeilulla ei voida kuitenkaan arvioida sitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia itse perustulolla olisi.

-Pieni kokeilu ei kerro sitä, millaisia veromuutoksia tarvittaisiin perustulon rahoittamiseksi tai kuka sen voisi rahoittaa. Vahvuutena kokeilussa on, että sillä saadaan jonkinlaista tietoa ihmisten käyttäytymisestä, Honkanen sanoo.   

Suomessa lainsäädäntömuutoksia on aiemminkin testattu kokeiluilla. Esimerkiksi kotitalousvähennystä kokeiltiin ensin alueellisesti.   
  

"Politiikkapäätökset pitäisi tehdä kokeiluiden perusteella"   

Perustulokokeilun puolestapuhujat toivovat, että se toisi mukanaan laajemman keskustelun lakien kokeilukulttuurista.   

-Politiikkapäätökset pitäisi tehdä kokeiluiden perusteella. Tarvitsemme ensin näyttöä siitä, miten asiat toimivat. Liian usein politiikassa ensin lukitaan mielipiteet ja sitten etsitään todistusaineistoa oman mielipiteen taakse. Sen pitäisi olla toisinpäin, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ohto Kanninen.  

Hän on ollut mukana tekemässä ajatushautomo Tänkin Miten testata perustulonvaikutuksia? - Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä -raporttia.   

Myös perustulon puolesta puhunut sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toivoo, että perustulokokeilua käsiteltäisiin osana laajempaa kokonaisuutta.   

-Tämä asia olisi syytä käsitellä lakikokeiluja yleensä koskevana kokonaisuutena, Hiilamo sanoo.  

Hidénin mukaan pienissä lakimuutoksissa ei ole tarvetta kokeiluille. Perustulon kaltaisissa laajoissa muutoksissa hän pitää sitä kuitenkin aiheellisena.  

-Kysymykset ovat perustulon kaltaisissa asioissa niin monimutkaisia, ettei niiden seurauksia voida arvioida työhuoneissa ja yhteisissä palavereissa, Hidén sanoo.