Perinnön lakiosan poisto toisi täyden testamenttivapauden

-Tätä muutosta on perusteltu sillä, että nyky-yhteiskunnan henki ei enää ole niin sukuideologinen. Rintaperillisetkään eivät välttämättä ole perittävälle niin läheisiä sosiaalisesti tai taloudellisesti. Siksi päätäntävaltaa tulisi joidenkin mielestä siirtää enemmän yksilölle itselleen, sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Marjukka Litmala.

Nykytilanteessa lakiosa on melko tuntuva. Jos puolison osuus on jo otettu perinnöstä pois, jäljelle jäävästä osasta noin puolesta voi määrätä testamentilla ja toinen puoli menee automaattisesti lakiosana perillisille.

Voisi myös olettaa, että pulmia perinnön lakiosien jakamiseen tuovat modernit uusperheet. Erojen ja uusien liittojen myötä perheissä on nyt yhä useammin "sinun, minun ja meidän lapsia". Jos säännöksiin otettaisiin täysi testamenttausvalta, Suomi siirtyisi Marjukka Litmalan mukaan "jenkkimalliin", samantapaiseen järjestelmään kuin Yhdysvalloissa.

Maksimivero jo pienehköstä perinnöstä

Lähisukulaisten asema perijöinä kylläkin jo heikkeni äskettäin, kun perintöverotusta muutettiin vuonna 1996. Muutoksen myötä läheisten sukulaisten perintövero nousi, kun taas kaukaisten sukulaisten ja ei-sukulaisten perintöveroa laskettiin.

-Veromuutos perustui siihen, että kaukaisten sukulaisten ja ei-sukulaisten perintöveroa pidettiin kohtuuttoman suurena. He saattoivat joutua maksamaan veroa yli puolet saamastaan perinnöstä, kronikoi Veronmaksajain keskusliiton johtava lakimies Juha Koponen.

Koposen mielestä perintöveroon jäi muutoksen jälkeenkin epäkohta.

-Perintövero nousee maksimitasolleen jo suhteellisen pienessä perinnössä. Jo huoneiston tai asunnon periminen yltää siihen, sillä vero nousee maksimiinsa 300 000 markan tasolla.

Koposen mielestä tämä on "aika kireä" tilanne. Veron progressioasteikon haarukat voisivat hänen mukaansa olla leveämpiä.

Verosuunnittelu ei ole veronkiertoa

Kokonaisuutena Juha Koponen kuitenkin kuvaa perintöasioiden lainsäädäntöä Suomessa määreellä "aika toimiva".
-Mutta on selvää, että siellä on tulkinnallisia säännöksiä. Tämä johtuu jo siitä, että asiat ovat usein monimutkaisia eikä mikään laki voi ottaa huomioon kaikki mahdollisia vaihtoehtoja. Tuolla alueella pitää tuomioistuinten ja lakimiesten tehdä tulkintaa.

Lakimies onkin Koposen mukaan hyvä ottaa mukaan myös testamentin laatimisessa, jos perinnön jakautumisessa on jotain epäselvää.

-Mikäli pesä kuitenkin on suhteellisen yksinkertainen ja sen jakamisesta päästään sopimukseen, ei ole aina välttämätöntä ottaa ulkopuolista apuun. Säännöt siitä, miten testamentti pitää tehdä, ovat Suomessa melko selkeät.

Perinnön jakamisen tapaa kannattaa ja voi sitäkin Koposen mukaan suunnitella. Harkittu suunnittelu ei vielä ole veronkiertoa.

-Koska perinnönjako voidaan tehdä monella tavalla, se kannattaa tehdä harkitusti. Näin ei joudu maksamaan veroja enempää kuin on pakko.

(MTV3-STT)