Peliteollisuuden kannettava vastuuta? "Digipelaaminen haittaa arkea"

Suomalaiset arvioivat varsin yleisesti läheistensä kokeneen haittoja digitaalisesta pelaamisesta. Enemmistö on sitä mieltä, että peliteollisuuden pitäisi kantaa vastuuta pelaajille aiheutuneista ongelmista. Tämä selviää A-klinikkasäätiön, Sininauhaliiton ja niiden yhteisen Peluuri-palvelun teettämän kyselyn tuloksista.

Digitaalisella pelaamisella tarkoitettiin kyselyssä muuta kuin rahapelaamista esimerkiksi pelikonsolilla, tietokoneella tai kännykällä.

Pelaaminen painottuu nuoriin

Kyselyyn vastanneista 45 prosenttia kertoi pelaavansa digitaalisia pelejä ja 15 prosenttia kertoi pelaavansa niitä päivittäin tai lähes päivittäin. Pelaaminen painottui nuoriin ikäluokkiin: alle 25-vuotiaista pelasi 85 prosenttia.

Vastaajista 40 prosenttia arvioi, että digipelaaminen on saattanut aiheuttaa haittoja jollekin läheiselle. Omasta digipelaamisesta haittoja itselle oli kokenut 19 prosenttia digitaalisia pelejä pelaavista vastaajista.

Päivittäin digipelejä pelaavista haittoja oli kokenut yli neljännes, 26 prosenttia.

Riippuvuutta ja fyysisiä haittoja

Haitoista tyypillisimmät liittyivät ajankäyttöön: pelaamiseen meni liikaa aikaa, jonka olisi voinut käyttää johonkin muuhun.

Myös peleihin muodostuvaa riippuvuutta tuotiin esiin. Fyysisistä haitoista eniten mainintoja saivat niskavaivat ja silmien väsyminen.

Peliteollisuuden kannettava vastuunsa

Noin puolet kyselyn vastaajista, 48 prosenttia piti digipelaamisesta aiheutuvia haittoja ongelmana Suomessa. Toisaalta alle 25-vuotiaiden ikäryhmästä vain noin neljännes, 26 prosenttia piti digipelaamisen haittoja ongelmana.

Suomalaisista niukka enemmistö, 51 prosenttia, oli kysyttäessä sitä mieltä, että digitaalisen peliteollisuuden pitäisi kantaa vastuuta niistä pelaajista, joille pelaaminen aiheuttaa haittoja.

Pelaajat hakevat apua, rahoitusmalli avoinna

Digitaalisen pelaamisen haittoja ja läheisten huolta kohdataan A-klinikoilla, Sininauhaliiton info- ja tukipiste Tiltissä sekä em. toimijoiden rahapeliongelmaisten tueksi perustamassa Peluurissa. Myös Helsingin ja Vantaan asukkaita palvelevalle Peliklinikalle hakeutuu haitalliseen digipelaamisen apua etsiviä.

Vaikeaksi tilanteen tekee se, että kunnat ja valtio eivät toistaiseksi osallistu muun kuin rahapelaamisen ongelmien hoitoon.

– Palveluille olisi kysyntää, mutta rahoitusmalli on avoin, tiivistää Peluurin kehittämispäällikkö Mari Pajula.

Ensi käden neuvontaa antavan puhelin- ja nettipalvelu Peluurin toiminnan mahdollistaa Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton suora rahoitus.

– Yksi ratkaisu olisi rahoitusmalli, jossa myös digitaalinen peliteollisuus kantaisi vastuuta ongelmiin joutuneista pelaajista, Pajula sanoo.

Hoito-ohjelmia kehitteillä verkkoon

Verkkopohjaisia kuntoutusohjelmia tahoillaan kehitelleet A-klinikkasäätiö, Peluuri ja HUS ovat tiivistämässä yhteistyötään. Valikoimaan kuuluu jo päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä apua rahapeliongelmiin.

– Tavoitteena on asiakkaiden sujuva avun saanti ja ohjautuminen oikeanlaiseen kuntoutukseen, kertoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Ensi vuodesta alkaen apua saavat myös digipelaajat. HUS ja Peluuri tarjoavat verkossa tietoa ja oma-apuvälineitä samalla, kun A-klinikkasäätiö kehittää verkkopohjaista terapiaa digipelaajille.

– Hoitoon voi tulevaisuudessa hakeutua esimerkiksi työterveyslääkärin lähetteellä, Simojoki sanoo.

Tutkimus tehtiin Taloustutkimus Oy:n viikoittaisella Telebus-puhelinhaastattelukierroksella. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta henkilöä, kohdejoukkona olivat 15 vuotta täyttäneet suomalaiset.