Myymättömiä kaloja, tyhjiä kaupanhyllyjä, kohonneita hintoja, alati kasvavia paperipinoja. Britannia jätti EU:n sisämarkkinat vuodenvaihteessa ja tammikuu on ollut opettelua uuteen brexit-arkeen niin Britannian kuin EU:n puolella.
Suomen Tulli on seurannut tarkkaan Suomen ja Britannian välistä kauppaa viime viikkoina. Tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä kertoo, että tammikuun alkupuoli oli huomattavan hiljainen, mutta nyt kuun loppupuolella vienti ja tuonti ovat alkaneet elpyä.
– Tammikuun ensimmäisillä viikoilla tavaraliikenne oli normaalia vähäisempää. Nähtävästi sen takia, että varastoja oli jo loppuvuonna täydennetty ja esimerkiksi matkustajalennot olivat katkolla, Penttilä kertoo.
Kiinnostavaa on se, että Britanniasta Suomeen tulevien merialusten määrä on ollut samalla tasolla kuin vuosi sitten tammikuussa, vaikka rahti on ollut arvossa mitattuna vähäisempää.
– Merirahti on liikkunut alusten lukumäärällä mitattuna normaalista, mutta sitten meidän saamiemme tuonti- ja vientitullausilmoitusten mukaan arvolla mitattuna kauppa meidän maiden välillä on ollut huomattavasti vähäisempää kuin viime vuonna, Penttilä sanoi.
Tullausilmoitusten perusteella voin Penttilän mukaan sanoa, että Britanniasta tuodaan Suomeen erityisesti paljon pieniä toimituksia. Tarkempaa analyysia tammikuun luvuista on luvassa tulevina viikkoina, kun koko kuun tilastot ovat selvillä.
Alkuperäsäännöt tuovat päänvaivaa
Britannian ja EU:n välillä kauppaa käyville yrityksille uusi arki on tarkoittanut lisää paperitöitä ja byrokratiaa. Kaaos rajalla vältettiin alkuvuodesta, koska moni oli varautunut muutokseen täyttämällä varastonsa viime vuoden puolella.
Tammikuun ensimmäiset viikot olivat hiljaisia. Englannin kanaalin yli ja ali kulki huomattavasti vähemmän liikennettä kuin tavallisesti.
Kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja France Beury ranskalaisesta TLF Overseas -ryhmittymästä arvioi uutistoimisto AFP:lle, että todennäköisesti uusien käytäntöjen toimivuus täydessä vauhdissa nähdään vasta helmikuun loppupuolella.
Beuryn mukaan kauppasopimuksen sisältö oli kokonaisuudessaan melko odotettava, sillä kaupan hidasteista oli saatu käsitystä jo neuvotteluprosessin aikana.
EU:n ja Britannian rajalla tavaraliikenteessä suurta päänvaivaa ovat aiheuttaneet alkuperäsäännöt. Tavaran alkuperämaa vaikuttaa siihen, millaisia veroja ja tullimaksuja tulee maksettavaksi.
Alkuperämaakysymykset ovat työllistäneet Tullia Suomessakin. Penttilä kertoo, että Tullille on tullut kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten Britanniasta tulevan tuotteen alkuperämaa määritellään ja myös toisinpäin siitä, miten Suomesta lähetettävän tuotteen EU-alkuperä voidaan määrittää.
– Alkuperämaakysymys on kovin hankala tässä ja siinä on erilaisia laskentasääntöjä riippuen tavarasta, Penttilä kertoo.
Luovaa ongelmanratkaisua
Ongelmia on ratkottu myös luovalla tavalla. Observer-lehti kertoi viikonloppuna, että brittiviranomaiset ovat jopa neuvoneet EU-kauppaa käyviä yrityksiä perustamaan yrityksiä EU-maihin toiminnan sujuvoittamiseksi ja rajaongelmien välttämiseksi.
Lehti perusti tietonsa yrityshaastatteluihin. Viranomaiset sen sijaan kiistivät, että kehotus siirtää toimintoja EU:n puolelle olisi virallinen linja.
Britannian kanssa kauppaa käyviä yrityksiä huolettaa se, että mitä käy, jos Britannian sääntely eroaa jatkossa merkittävästi EU-säännöistä, kun maa alkaa kehittää omia sääntöjään unionin ulkopuolella.
Remontointitarvikkeita valmistavan Toupret'n johtaja Gary Haworth kertoi AFP:lle, että kahden erilaisen sääntelyn perässä pysymiseen vaaditaan aikaa ja rahaa. Ranskassa toimiva yritys ei aio kuitenkaan hylätä Britannian markkinoita.
– Olemme yhtä päättäväisiä kuin aiemminkin, meidän on vain oltava joustavampia ja työskennellä paljon enemmän, ja olla sinnikkäämpiä, Haworth sanoi AFP:lle.
Kiistaa suurlähettilään asemasta
EU ja Britannia saivat neuvottelut kauppasopimuksestaan valmiiksi jouluna, ja sopimusta alettiin soveltaa vuodenvaihteessa. Sopimus odottaa kuitenkin vielä lopullista hyväksyntää EU:n parlamentilta. Tuloksia parlamentin käsittelystä odotetaan helmi-maaliskuussa.
Alkuvuodesta EU:n ja Britannian välillä on kuitenkin ollut diplomaattista kiistaa, koska Britannia ei ole halunnut myöntää EU:n edustajalle suurlähettilään asemaa Britanniassa. EU:n ulkoasiainhallinnolla on edustustoja ympäri maailmaa ja edustuston päälliköllä on tyypillisesti asemamaassaan suurlähettilään asema. Britannia haluaa nyt, että EU:n suurlähettiläs toimisi Britanniassa vain kansainvälisen järjestön edustajana.
Britannian mukaan tällä ei olisi merkitystä lähettilään asemaan, mutta EU-komission varapuheenjohtaja Maros Sefcovic kommentoi tällä viikolla Financial Timesille, että kyseessä on merkittävä poliittinen tölväisy.
Diplomaattinen kiista nousi esiin myös EU:n ulkoministerien kokouksessa maanantaina, ja ulkopolitiikkaa johtava Josep Borrell totesi, että Britannian linjaus ei lähetä ystävällistä signaalia.
Britannialla on oma edustusto Brysselissä, joka hoitaa maan EU-suhteita.