Kolmevuotias pandaneiti Lumi, eli kiinalaiselta nimeltään Jin Baobao näytti koko joukon parhaita temppujaan, kun pääministeri Juha Sipilä teki tuttavuutta Kiinasta Suomeen tuotuihin pandoihin Ähtärin pandatalon virallisissa avajaisissa.
Pandaneiti söi ensin rauhassa bambua, mutta nähdessään arvovieraiden lähestyvän, se päätti salamannopeasti varastaa koko shown itselleen.
Ähtärin eläinpuistossa Sipillä kertoi käyneensä ennenkin, kun hänen lapsensa olivat pienempiä. Sipilä piti pandojen Suomeen tuloa hyvänä osoituksena maiden välisestä yhteistyöstä ja luottamuksesta monilla eri osa-alueilla. Kiina on jo esimerkiksi Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani.
Kiinan Suomen suurlähettiläs Chen Li sanoi Suomessa olevan nyt kolme suurlähettilästä Kiinasta: Hän ja pandat, joita Kiinassa pidetään varsinaisina hyvän tahdon lähettiläinä. Lähettiläs toivoi myös, että Suomeen syntyisi kokonaan uusi elinkeino, nimeltään pandatalous.
"Kaikki palikat olivat hienosti kohdallaan"
Pyry, eli Hua Bao näyttäytyi sekin terhakkaana kutsuvierasyleisölle tehden muun muassa kuperkeikkoja lumihangessa. Pandoja oli saapunut Ähtäriin kuvaamaan myös suuri joukko kiinalaismediaa.
Pandojen tulo Suomeen on osa jo neljä vuosikymmentä jatkunutta maiden välistä metsäyhteistyötä. Itse 15 vuotta kestävä pandojen lainaussopimus toteutettiin ennätysajassa kansainvälisen mittapuun mukaan.
– Voisi sanoa, että tällaisena hankkeena tässä kaikki palikat olivat hienosti kohdallaan ja asiantuntijuus kulki edellä. Uskon, että Kiinallekin se merkitsee, että olimme sitoutuneita ja osoitettiin, että me osataan tämä homma, sanoi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa-ja metsätalousministeriöstä.
Husu-Kallio vastaanotti tilaisuudessa Suomen ja ehkä myös koko maailman ensimmäisen “pandamummo” arvonimen.
Suomen ja Kiinan välillä allekirjoitettiin pandojen suojeluyhteistyön lisäksi myös ystävyyskaupunkisopimus Ähtärin ja Dujiangyanin kanssa.