Helsinkiläisellä Matti Bohmilla on takana kuukausi maitokahvintekoa, kymmenittäin pyöräkärryllä tehtyjä tukkureissuja ja kosolti tyytyväistä mieltä. Baristaharjoittelija Bohm on muovautunut moitteetta kalliolaisen Kahvila Sävyn perusolemukseen.
– Koska mä en halunnut työkkärin kurssille Pitäjänmäelle opetteleen Windowsin alkeita, niin mä valitsin tän pidemmän harjoittelun, Bohm sanoo.
Kahvila Sävyn kaikkien aikojen toinen harjoittelija Bohm tekee työtä palkatta, mutta se ei häntä haittaa.
– Mä saan korotettua työttömyyspäivärahaa. Tämä on kuitenkin matalapalkka-ala, niin ei se hirveästi eroa työkavereiden palkasta. On tämä mielekkäämpää tekemistä kuin lorvailla himassa, Bohm kehuu.
Yli 160 000 palkatonta työviikkoa kesän loppuun mennessä
Työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä on kasvanut niin, että kun kaksi vuotta sitten näitä palkatta töitä tehneitä oli reilu 21 000, se oli viime vuonna yli 600 enemmän.
Tänä vuonna kesän loppuun mennessä määrä on jo yli tuhat enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Tämä tarkoittaa, että tänä vuonna syyskuun ensimmäinen päivä oli tehty yli 160 000 palkatonta työviikkoa pelkän sosiaalietuuden turvin. Tutkijoiden mukaan tilastot eivät edes kerro koko totuutta.
– Tilastot eivät ole monilta osin seuranneet työmarkkinoiden muutosta. Kysymys on aika pitkälle kaikenlaisen osa-aikatyön, pätkätyön, harjoittelijoiden, tukityöllistettyjen, ilmiön räjähtämisestä käsiin ja toisaalta tilastontuotanto vastaa ikään kuin normaalia kokoaikaista työsuhdetta. Tilastot kysyy ihan eri asiaa kuin työelämän todellisuus on, sanoo työelämän tutkija