Aurinkorannikon koulussa harmitellaan: "Päätös vei lukiolaisen asumaan autotalliin"

– Emme saa enää ottaa kouluun yli kuuttakymmentä meillä opiskellutta lasta, koska nämä nuoret eivät ole ministeriön uuden tulkinnan mukaan "tilapäisesti " Espanjassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan valtionapua eivät saa enää ne oppilaat, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. 

– Lähes kaikki perheet kuitenkin palaavat 98-prosenttisesti Suomeen, mutta oleskeluaika Espanjassa on muutamia vuosia riippuen perheen vanhempien työkomennuksen pituudesta.  

Opetus-ja kulttuuriministeriö viittaa tulkinnassaan kotikuntalain 5. pykälään. Siinä todetaan, että vuotta pidempään ulkomailla asuneilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tulkinnan vastustajien mukaan ministeriö olisi voinut ottaa huomioon pykälässä mainitun poikkeuksen niille, joilla on "kiinteämpi yhteys Suomeen". 

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) on tehnyt ministeri Krista Kiurulle (sd.) kirjallisen kysymyksen siitä, olisiko ministeriö voinut tulkita lakia lievemmin. 

Kotikuntalaki § 5

Henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

Muutos koskee tänä vuonna Aurinkorannikon lisäksi viittä ulkosuomalaista koulua. Ne toimivat Brysselissä, Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa ja Tartossa.

Muutos vähentää myös 70 maassa verkossa toimivan Etäkoulu Kulkurin valtionavun määrää. 

– Saamme valtionapua tietyn määrän jokaisesta oppilaasta ja opetuslupa määrittää tiukat säännöt meille. 

Suomalaiseen kouluun ei pääse edes rahalla

Asteljoen mukaan lapset eivät pääse kouluun, vaikka perheet maksaisivat koko opetuksen itse. Opetusluvan määräykset estävät ylimääräisten maksujen perimisen. 

– Tästä on seurannut monenlaista harmia oppilaille. Eräskin peruskoulun päättänyt oppilas joutui lähtemään yksin Suomeen, kun isä ei voinut sairauden vuoksi muuttaa. Nyt hän käy Suomessa lukiota ja asuu autotallissa.

Ruotsalaiseen kouluun pääsee – Suomi maksaa

Erikoiseksi Asteljoen mukaan tilanteen tekee se, että suomalaiset pääsevät kuitenkin ruotsalaiseen ja norjalaiseen kouluun. 

– Jos suomalainen menee ruotsalaiseen kouluun, niin ihme kyllä Suomen valtio maksaa tämän, mutta sama oppilas ei pääse millään suomalaiseen kouluun. 

Asteljoen mukaan lapset ovat tervetulleita myös saksalaiseen kouluun. Tässä tapauksessa Saksan valtio maksaa suurimman osan oppilaiden opetuksesta. 

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ei suostuttu vahvistamaan tai kommentoimaan tietoja lainkaan asian keskeneräisyyden vuoksi. 

Peruskoulu jäi kesken

Asteljoki sanoo olevansa surullinen erään pojan kohtalosta. Poika oli hänen mukaansa erinomainen oppilas.

– Hän on kiertänyt maailmaa isän työn perässä. Nyt perhe on asettunut pidemmäksi aikaa rannikolle ja poika olisi mennyt yhdeksännelle luokalle. Emme saaneet kuitenkaan enää ottaa häntä, kun väestörekisteristä puuttui suomalainen kotikunta. Peruskoulu jäi kesken tämän vuoksi.

Osassa perheistä äiti ja koululaiset ovat palanneet Suomeen päästäkseen suomalaiseen kouluun.  

– Varakkaammat ovat hankkineet asunnon Suomesta vain saadakseen tarvittavan merkinnän väestörekisteriin.

– Erään perheen isä sai vihdoin töitä Espanjasta, mutta perheen kolme lasta eivät olisi päässeet kouluun. Niin perhe palasi Suomeen ja isä jäi taas työttömäksi.  Perhe halusi lapset ehdottomasti suomalaiseen kouluun, kertoo Asteljoki.