Paarma vihittiin arkkipiispaksi Turussa

Kymmenet eri kirkkokuntien edustajat Suomesta ja ulkomailta osallistuivat arkkipiispa Jukka Paarman virkaan vihkimistilaisuuteen Turun tuomiokirkossa tänään. Vihkimisen toimitti virkaiältään Suomen vanhin piispa, Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen. Suomen kolmannentoista arkkipiispan vihkimisjuhlallisuudet alkoivat juhlakulkueella, jossa vihittävän ja vihkijöiden edellä kuljetettiin arkkipiispan tunnuksia, kaapua, hiippaa, piispanristiä ja -sauvaa. Presidentin nimittämiskirjan luvun jälkeen Jukka Paarma lausui 300-luvulta peräisin olevan Nikean uskontunnustuksen ja vastasi vihkijän kolmeen lupauskysymykseen.

Lupauksia seuranneen vihkimisen jälkeen Jukka Paarmalle luovutettiin valtakirja ja arkkipiispan tunnukset. Puheessaan piispa Olavi Rimpiläinen lupasi koko kirkon tuen uudelle arkkipiispalle tämän vaativassa tehtävässä.

-Edeltäjilläsi on ollut suuria saappaita. Silti sanoisin sinulle, että kaiva vain rauhassa esille omat saappaasi. Ne ovat nyt arkkipiispan saappaat. Hän toivoi, että kansankirkossa olisi jatkossakin tilaa erilaisuudelle.
-Suomen evankelis-luterilainen kirkko on onnistunut säilyttämään herätysliikkeet kirkon sisässä ja sen rakentavina voimina. Soisin, että sinäkin säilyttäisit alttiuden rauhan evankeliumille tässä mielessä.

Rimpiläistä avustivat vihkimisessä arkkipiispa K.G. Hammar Ruotsista, piispa Odd Bondevik Norjasta, piispa Karsten Nissen Tanskasta, arkkipiispa David Hope Englannista, arkkipiispa Jaan Kiivit Virosta ja piispa Kleopas Dumeni Namibiasta. Arkkipiispa Paarma saarnasi vihkimystä seuranneessa juhlajumalanpalveluksessa.

Ensimmäinen vertaistensa joukossa

Arkkipiispa on piispojen keskuudessa primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa. Hänellä on Turun arkkihiippakunnan piispallisten tehtävien lisäksi joukko kirkon yhteisiä tehtäviä. Hän on mm. kirkon yhteisten hallintoelinten, kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja. Hän myös vastaa kirkon suhteista muihin kirkkoihin.

Arkkipiispa johtaa kirkon tiedotuskeskuksen toimikuntaa. Julkisuudessa kirkon kannanotot henkilöityvät usein arkkipiispaan. Alun perin piispat olivat kaupunkiseurakuntien johtajia. Jo 300-luvulla piispoista tuli laajemman alueen seurakuntien ja pappien kaitsijoita. Piispan viralla katsotaan olevan katkeamaton yhteys aina apostoleihin saakka.

Läntisen kirkon käsitys piispuudesta vakiintui keskiajalla. Luterilainen uskonpuhdistus korosti, että kirkossa on vain yksi virka, saarnavirka. Pohjoismaissa piispanvirka kuitenkin säilyi ja se on palautettu useisiin muihinkin luterilaisiin kirkkoihin.

Paarma on Turun 54. piispa

Ensimmäinen Suomen piispoista oli 1150-luvulla marttyyrikuoleman kokenut piispa Henrik. Häntä pidetään myös ensimmäisenä Turun piispana, vaikka ensimmäinen maininta Turun piispasta on löydetty paavin kirjeestä vuodelta 1259.

Piispa Henrik haudattiin Nousiaisiin, joka tuolloin oli Suomen lähetyshiippakunnan keskus. Nousiaisista kirkon keskuspaikka siirtyi Koroisten kautta Turkuun. Turun hiippakunnan perustamisasiakirja on vuodelta 1276. Keskiajan loppuun mennessä hiippakuntaan kuului noin sata emäseurakuntaa ja viitisenkymmentä kappeliseurakuntaa.

Aleksanteri I vahvisti Porvoon valtiopäivillä 1809 luterilaisen opin ja takasi kirkon piispallisen järjestyksen. Uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlassa 1817 Turun piispa korotettiin arkkipiispan arvoon, Turun ja Suomen arkkipiispaksi. Jukka Paarma on 54. Turun piispa ja kolmastoista Turun arkkihiippakunnan ja Suomen arkkipiispa.

Jo yhdeksän arkkipiispa Paarman edeltäjää on asunut viime vuonna kunnostetussa, vuonna 1887 valmistuneessa piispantalossa. Loppiaisaattona talossa järjestettiin vastaanotto piispanvihkimyksen ulkomaisille vieraille. Perinteinen kaikille avoin vastaanotto on kynttilänpäivänä 7. helmikuuta.
(STT)