Tuhannet ihmiset eivät tehneet rikosilmoitusta Vastaamo-jutussa. Nyt on paljastunut, että osa ei edes tiennyt olleensa kiristysviestin vastaanottajien joukossa.
Osa Psykoterapiakeskus Vastaamon entisistä potilaista sai vasta äskettäin tietää olevansa tietomurron uhreja.
Syyttäjälaitos lähestyi hiljattain kirjeellä noin 9 600:aa ihmistä, joille oli lähetetty syksyllä 2020 sähköpostitse kiristysviesti, mutta jotka eivät olleet tehneet asiasta rikosilmoitusta. Kirje oli sinällään osa tavallista menettelyä: siinä ilmoitettiin, että koska henkilö ei tehnyt rikosilmoitusta, esitutkinta päätettiin rajoituspäätöksellä eli asiaa ei tulla syyttäjän aloitteesta käsittelemään oikeudessa.
Vastaamo-jutussa yli 22 000 ihmistä teki aikanaan rikosilmoituksen ja tuli sitä myötä asianomistajaksi oikeusprosessissa. Osa uhreista jätti rikosilmoituksen tekemättä omasta halustaan. Nyt on kuitenkin myös selvinnyt, että jotkut uhreista eivät olleet huomanneet kiristysviestiä tai eivät olleet ymmärtäneet, mihin se liittyy.
Yksi jutun kolmesta syyttäjästä, Pasi Vainio, kertoo syyttäjien saaneen kirjeen jälkeen useita yhteydenottoja ihmisiltä, joille asia on nyt tullut täytenä yllätyksenä.
– Osa ei ole huomannut kiristysviestiä, se on voinut mennä esimerkiksi roskapostiin. Tai sitten henkilö ei ole välttämättä aukaissut viestiä tai jos on aukaissut, ei ole välttämättä tiedostanut, että se liittyy tähän tiettyyn asiaan, syyttäjä Vainio kertoo STT:lle.
Vastaamo-tutkinnan aikana viranomaiset tiedottivat asiasta useasti ja kehottivat Vastaamon potilaita tekemään rikosilmoituksen. Uhrien ison määrän vuoksi linjattiin, että rikostutkinnassa keskitytään vain rikosilmoituksen tehneisiin uhreihin.