Lähi-idässä valtauskonto on islam. Se pitää sisällään kaksi pääsuuntausta, shiialaisuuden ja sunnalaisuuden. Näiden alle mahtuu vielä useita koulukuntia ja ryhmiä. Lisäksi alueella on muita uskontoja.
Islamin kahden suuntauksen, sunnien ja shiiojen, tulkinnat islamista ovat osin erilaisia ja ristiriidat ilmenevät monin tavoin Lähi-idässä.
Oppierot näkyvät myös Suomessa vastaanottokeskuksissa toisinaan esimerkiksi suunsoittona.
– On kerrottu, että toiset eivät kohtele asiallisesti, vaan soittavat suutaan, ei sen ihmeempää, Mikkelin vastaanottokeskuksesta sanotaan.
Samoilla linjoilla on Seinäjoen vastaanottokeskuksen johtaja Henrik Mujunen.
– Tokihan se noissa tarinoissa nousee esiin, kun jututamme turvapaikanhakijoita, että heillä on näkemyseroja, joissain asioissa jyrkkiäkin, mutta ei se näy meillä arjessa, Mujunen sanoo.
Toisaalta Kirkkonummen vastaanottokeskuksen uudenvuoden kiinniottojen yhteydessä puhuttiin, että rähinöiden taustalla olisivat olleet uskonnolliset erimielisyydet.
11:35
Kartoitimme suuntauksien keskeisiä piirteitä ja eroavaisuuksia.
Näin sunnien ja shiiojen näkemykset eroavat
1: Uskonero johtuu kiistasta, kuka on vuonna 632 kuolleen profeetta Muhammedin oikea seuraaja. Sunnien mielestä oikea seuraaja oli Abu Bakr, Muhammedin vaimon isä. Shiiojen mielestä Ali ibn Ali Talib, Muhammedin serkku, oli Muhammedin itsensä valitsema seuraaja. Tästä johtuu oppikiista, jossa sunnit uskovat valittuun ja shiiat sukulaisuuteen perustuvaan seuraajaan. Sana sunni tulee ilmaisusta Ahl al-Sunnah, "Polun kansa" ja shiia Shi'at Ali, "Alin puolue".
