Julkaistu 26.01.2011 13:44(Päivitetty 26.01.2011 13:44)
Ihminen on aina ollut erittäin kiinnostunut reinkarnaatiosta eli jälleensyntymästä, "johon hänellä on tarve uskoa mutta josta ei olemassa kiistattomia todisteita." Ajatus reinkarnaatiosta tuntuu joskus lohduttavalta. Sen mukaan rakkaan edesmenneen voisi kohdata jossakin hahmossa vielä tässä elämässä. Jälleensyntyminen tuntuu myös antavan olemassaololle syyn.
Intialainen pikkutyttö Shanti Devli oli vain kolmivuotias alkaessaan jutella asialliseen sävyyn aviomiehestään ja lapsestaan. Hän kertoi kysyttäessä miehensä nimen olevan Kendarnath ja että heillä oli ollut pieni poika. Itse hän oli aikaisemmassa elämässään ollut nimeltään Ludgi ja kuollut synnytykseen.
Neljän vuoden ajan Shantin hämmentyneet vanhemmat saivat kuulla Ludgin ja Kendarnathin elämästä yhä uusia tarkkoja yksityiskohtia. Shantin kertomukset herättivät suurta huomiota, ja lopulta leskeksi jäänyt Kendernath tuli poikansa kanssa tapaamaan tyttöä. Seitsenvuotias pikkutyttö suhtautui mieheen kuuliaisen vaimon tavoin ja poikaan kuin syvästi rakastava äiti. Molempien elämästä hän tiesi hämmästyttävän paljon.
Reinkarnaatiokertomuksia on kerrottu joka puolelta maailmaa
Toimeenpannuissa kokeissa Shanti-tyttönen osasi ohjata tutkijat erehtymättä rautatieasemalta taloon, jossa hän väitti eläneensä edellisessä elämässään. Kaupunki sijaitsi satojen kilometrien päässä Shantin kotiseudulta, eikä hän ollut käynyt siellä koskaan ennen.
Kiertokulku ja karman laki
Samantyyppisiä reinkarnaatiokertomuksia on kerrottu joka puolelta maailmaa jo kauan ennen ajanlaskumme alkua. Oppi sielunvaelluksesta kuuluu moniin uskontoihin, mutta tutkimusten mukaan tarinat sielunvaelluksesta saattavat olla vieläkin vanhempaa perua kuin maailman suuret uskonnot.
Maailmanuskontojen osalta jälleensyntyminen kuuluu keskeisenä ajatuksena ainakin hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen. Sekä hindut että buddhalaiset uskovat elämässä vaikuttavaan karman lakiin eli syyn ja seurauksen lakiin.
Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja pahat vastaavasti pahaa karmaa. Nämä vaikuttavat seuraavaan elämään. Ihminen voi siis omilla teoillaan vaikuttaa siihen, millaiseen hahmoon hän seuraavaksi syntyy. Pahantekijä saattaa syntyä entistä kurjempiin oloihin tai alhaiseksi eläimeksi, ja hyvät teot palkitaan entistä paremmilla lähtökohdilla.
Kaikissa reinkarnaatiokäsitystä opettavissa uskonnoissa lopullisena päämääränä on kuitenkin vapautua jälleensyntymisistä.
Sielu vaeltaa
Erään kabbalistisen käsityksen mukaan reinkarnaatiota tapahtuu ihmisen kehitysketjussa Jumalaa kohti niin kauan kunnes ihminen on oppinut riittävästi. Tähän vaaditaan vähintään kolme kierrosta maan päällä: miehenä, naisena ja vapaavalintaisena reinkarnaationa, mutta yleensä kehitykseen kuuluu parikymmentä ihmisikää.
Luonnonkansat ovat uskoneet myös riistaeläinten sielunvaellukseen.
Joissakin kulttuureissa on tapana nimetä vauvat hiljattain kuolleen sukulaisen mukaan. Tällöin sukulaisen uskotaan syntyvän uudelleen vauvan ruumiiseen. Meikäläinen tapa nimetä vauva suvun perintönimillä saattaa olla alkujaan osittain samaa perua, mutta nyttemmin sillä osoitetaan enää yhteenkuuluvuutta ja suvun perinteiden kunnioitusta.
Luonnonkansat ovat uskoneet myös riistaeläinten sielunvaellukseen. Joillekin suomensukuisille kansoille karhu on ollut jumalan poika. Karhunpeijaiset eli karhun kaatamisen jälkeen vietetyt juhlamenot viittaavat siihen, että on ajateltu hengen tai elämänvoiman asuvan karhun lihassa ja siirtyvän sen syöjiin, kun karhun sielu jatkoi vaellustaan.
Rahastusta vai aitoa asiaa?
Déjà-vu-ilmiötä eli ajatusta siitä, että ihminen tuntee uudet ihmiset tai paikat merkillisen tarkasti jo ennalta, on myös selitetty sielunvaelluksella. Jälleensyntymään uskovat selittävät, että asiat ovat tuttuja aikaisemman elämän ajalta, varsinkin jos tällaisen kokenut henkilö on tiennyt henkilöstä tai paikasta sellaisia yksityiskohtia, joita hän ei ole voinut saada tietoonsa tavallisia kanavia pitkin.
Samoin sivupersoonia tutkittaessa on tuotu esiin ajatus, että sivupersoonistaan hypnoosissa tai muuten kertova ihminen yksinkertaisesti kertoisi muistikuviaan aikaisemmista elämistään, vaikka tiede selittääkin näiden ilmiöiden aiheutuvan tunne-elämän häiriöistä tai stressistä.
Rahastusta vai aitoa asiaa?
Sivupersoonia tutkittaessa on ollut mielenkiintoista havaita, että sangen monet – todelliset tai keksityt hahmot – ovat kokeneet väkivaltaisen kuoleman. Useimmat ovat myös olleet työväkeä tai keskiluokkaa. Sivupersoona on erittäin harvoin kuulunut ylhäisöön. Kyynikot ovat huomauttaneet, että on paljon vaikeampaa esittää uskottavaa keksittyä tietoa itseään ylemmästä kuin alemmasta henkilöstä!
Reinkarnaatio-ajatus on toisaalta aina ollut erittäin otollista maaperää kaikenlaisille huijareille. Kun liikkeellä on suuria tunteita, on joukossa aina ollut myös ihmisiä, jotka ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen saadakseen rahaa tai mainetta. Toistaiseksi jälleensyntymisestä ei ole esitetty tieteellisesti pitäviä todisteita, mutta toisaalta kaikkia tapauksia ei ole myöskään pystytty selittämään aukottomasti.
Teksti: Hanna Myllys
Lähteet: Wikipedia Tiedon rajamailla, Valitut Palat 1982
