(Universal)
Olavi Uusivirran kolmas pitkäsoitto, Minä olen hullu, puhuttelee muutenkin kuin nimellään. Niin naiivilta kuin se kuulostaakin, albumi on Uusivirran edellisiin verrattuna huimasti kypsempi. Biisimateriaali on paria ärsyttävää ja vaisua poikkeusta lukuun ottamatta tasokasta. Sanoitukset ja teemat sivuavat kummallisen kiehtovia aiheita, joihin on selvästi perehdytty pintaraapaisua syvemmin.
Uusivirta tuntee tiedostavan pohdiskelun, hauskojen kielikuvien ja riemastuttavien riimien salat. Albumin sanoitukset eivät herätä myötähäpeää edes kuvatessaan kliseitä, sillä Uusivirta saa riimit soljumaan mutkattomasti. Esimerkiksi Salmisaaren Salomen säkeet – "Sieltä missä järki lakkaa / Sinä alat ja sydämeni hakkaa / Nimeni on listassa seuraava / Olen nuori ja naiivi ja minulla on tunteita" – svengaavat loistavasti kuulostamatta latteilta.
Salmisaaren Salome onkin ehdoton hitti ja herkkupala. Se johtaa räväkkyydellään kokonaisuutta kuulematonta hitusen harhaan, vaikkei Uusivirta enää kuulostakaan ainoastaan Kentiltä. Niin sympaattista kuin se olikin, on hienoa huomata, kuinka Minä olen hullu avaa reippaasti ovia myös uusiin, kiehtoviin suuntiin.
Melankoliaa ei ole tietenkään hylätty. Huomenna hän tulee liikkuu hämmentävästi epätoivon rajamailla, ja Ukonlintu ja virvaliekki on kuin sanoiksi puettu karvas ja kuulas muisto. Olavi Uusivirtaa ei enää tarvitse verrata Dave Lindholmiin. Hänestä on kuoriutunut tarinankertoja, joka pärjää ansaitusti omillaan.
Teksti: Emmi Laukkanen