Erityisesti Etelä-Suomessa on vuodenaikaan nähden harvinaisen paljon lunta. Kuka on auraamisesta vastuussa ja minne ylimääräiset lumet saa kolata? Kysyimme asiantuntijan näkemyksen lumijuridiikan päivänpolttaviin ongelmiin.
Lumella on oma oikeudellinen ulottuvuutensa. Leijuvina hiutaleina se ei kuulu kenellekään, mutta maassa siitä tulee kiinteistön omistajan omaisuutta.
Minne ylimääräiset saa kolata, Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden professori Ari Ekroos ?
– Toisen omistamalle alueelle ei saa kolata lumia. Kunnat järjestävät sen vuoksi lumenkaatopaikkoja. Mutta jollei sinne vie, niin lain näkökulmasta omalla pihalla lumet pitäisi pystyä pitämään.
Esimerkiksi oman pihan ja naapurin tontin rajalle ei saa kasata lunta, jos kasa ulottuu myös naapurin puolelle. Kunnan jättömaallekaan ei saisi lain mukaan viedä lumia omasta pihastaan.
Saako kunta aurata kinokset siten, ettei kiinteistön pihalta pääse pois?
– Tarkoituksella kunta ei saa tietystikään alkaa tukkia niitä, mutta normaalin aurauksen yhteydessä kiinteistön kulkutielle tulee lunta. Kiinteistön omistajalla on lain mukaan velvollisuus poistaa se siitä.
Lisäksi kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan tontin edustalla olevan jalkakäytävän puhtaudesta. Jos aurauksen yhteydessä syntyy lumivalli jalkakäytävälle tai sen viereen, kiinteistön omistaja on velvollinen lumitöihin.
Entä jos kunta auraa kiinteistön alueelle?
– Kunta ei saa läjittää lunta kiinteistön alueelle, jos siihen ei ole saatu lupaa.
Kuinka pitkään pitää odottaa sitä, että kunta hoitaa lakisääteisen tehtävänsä ja auraa tien?
– Katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan kunta voi luokitella kiireelliset ja vähemmän kiireelliset alueet. Täsmällistä rajaa ei voi olla siihen, milloin kadun pitäisi olla aurattu.