Espoon käräjäoikeus ei päästä Muuralan vanhasta murhasta syytettyä 42-vuotiasta miestä valheenpaljastuskokeeseen. 42-vuotias sai eilen syytteen vuonna 1987 tapahtuneesta Raija Muukkosen murhasta. Mies kiistää jyrkästi rikoksen ja vaati eilen päästä valheenpaljastuskokeeseen, koska se on miehen mukaan ainoa mahdollisuus osoittaa syyttömyytensä.
Lue lisää oikeudenkäynnistä tästä linkistä
Espoon käräjäoikeus epäsi pyynnön, koska sen mukaan valheenpaljastuskokeesta ei olisi enää hyötyä tapauksen selvittämiseen.
Oikeus kuuli ennen ratkaisua puhelimitse asiantuntijana Åbo Akademin dosenttia Pekka Santtilaa, joka on kehittänyt valheenpaljastusmenetelmiä yhdessä keskusrikospoliisin kanssa. Santtilan mukaan testistä ei olisi tapauksessa hyötyä.
Kahdenlaisia testejä
Santtila kertoi, että valheenpaljastuskokeita on kahdenlaisia: kontrollikysymyksiin perustuva ja muistijälkitesti. Ne eroavat siinä miten kysymykset asetellaan, mutta itse perusperiaate on kuitenkin molemmissa sama.
Kummassakin mitataan ihmisen kehon autonomisen hermoston aiheuttamia tahattomia reaktioita. Tämä tarkoittaa sitä, että testissä mitataan ihmisen hermostuneisuutta. Paras menetelmä on mitata sormenpäiden hikoilua, joka näkyy ihon sähkönjohtavuuden lisääntymisenä.
Muistijälkitestissä epäillylle esitetään monivalintakysymyksiä rikoksen yksityiskohdista. Tällainen on esimerkiksi kysymys: löytyikö ruumis kylpyhuoneesta, olohuoneesta, keittiöstä vai parvekkeelta. Henkilö joka on syytön, ei osaa reagoida oikeaan vaihtoehtoon. Sen sijaan jos testattava on syyllinen hän reagoi tahattomasti oikeaan vastaukseen.
Yhdestä vastauksesta ei voi johtopäätöksiä tehdä, vaan kysymyksiä pitää olla paljon. Kysymyksissä ei käsitellä syyllisyyttä, vaan sellaisia rikoksen yksityiskohtia jotka ovat vain poliisin ja tekijän tiedossa. Jos tällaisia yksityiskohtia ei ole, muistijälkitestiä ei voi käyttää.
