Nyt tarvitaan nykyajan pehtooreita – maatiloilla olisi töitä työnjohtajille

Oppilaitoksissa on puolestaan valmiutta lisätä koulutusta ja yhtenä kohderyhmänä ovat myös turvapaikanhakijat.

Suomessa lopettaa joka päivä toimintansa monta maatilaa. Jäljelle jäävät ovat entistä suurempia.

– Työvoiman tarve on kasvamaan päin. Omistajat eivät ehdi tekemään kaikkea, tunnustaa maatalousyrittäjä Pekka Partanen Kiteen Kartano Oy:stä.

Paljon erikoisosaamista

Erityisesti tarvetta on eläinten hoitoon, koneiden korjaukseen ja koneiden ajamiseen erikoistuville työntekijöille.

Partasen mielestä maatiloilla on tarvetta myös työnjohtajista. Ennen vanhaan isoilla maatiloilla oli pehtoorit. Nyt maatiloilla kaivataan uudentyyppisiä työnjohtajia, jotka hallitsevat perusasioiden lisäksi monta osa-aluetta syvällisesti, esimerkiksi karjan jalostuksen.

– Tarvitaan karjamestareita. Konepuolella korjaukset ja varsinkin koneiden tietotekniikka tuovat haasteita osaamiselle, Partanen tiivistää.

Koulutuspäällikkö Tuula Harinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Kiteen Ammattiopistosta vakuuttaa, että koulutussisältöjä päivitetään tarpeen mukaan.

– Työnjohtokoulutusta on ehkä kehitettävä, Harinen myöntää.

Turvapaikanhakijat kiinnostavat tiloja

Koulutuksen alasajon sijaan ainakin Pohjois-Karjalassa on valmiutta lisätä erityisesti maatalousalan aikuiskoulutusta ja laajentaa sitä myös turvapaikanhakijoihin.

– Yrittäjien kanssa tässä lähialueella on juteltukin, että heistä saadaan mahdollisia työntekijöitä, vahvistaa Harinen.

Koulutuskuntayhtymä on hakenut perusopetukseen opetuskokeilua sekä venäjän että englannin kielille, mutta maatalousalan koulutus tapahtuisi suomeksi.

– Jos turvapaikanhakijat saavat oleskelulupia, ollaan valmiita lähtemään mukaan koulutukseen.

Turvapaikanhakijoita löytyy Kiteeltä samasta pihapiiristä. Kiteen Kartano Oy on vuokrannut osan tiloista Suomen Punaiselle Ristille vastaanottokeskukseksi.

Motivoituneita hakijoita niukasti

Töitä olisi, mutta koulutukseen hakijoita saisi olla Harisen mukaan enemmän. Naiset ovat rohkeampia koulutukseen lähtijöitä.

– Se on oikeasti tosi mukavaa hommaa. Vaikka aattelis, että haisee paskalle 24/7 sen jälkeen kun käy navetassa, niin ei se oo sellasta, näpäyttää opiskelija Jasmin Pekkarinen.

Jasmin on kiinnostunut lomittajan ammatista, mutta haaveissa on myös oma maatila. Nuorta naista koneet kiinnostavat enemmän kuin eläimet. Mitä isompi kone sen parempi.

– Haluaisin oikeasti oppia niistä enemmän.

Tommi Herukka tuli opiskelijaksi maatalousalalle kun oli nuorempana tutustunut asiaan vuosikaudet naapurissaan.

– Jos johonkin konehommiin urakoimaan pääsis sitten kun valmistuu, kahtelee sitä sitten, Tommi pohtii.

Harvinainen koulutusmalli

Kiteen Koivikolla maatalouskoulutus on ulkoistettu harvinaisella tavalla. Oppilaitoksella ei ole omia tiloja vaan opiskelijat käyttävät Partasen yrityksen navettaa ja koneita. Siinä onkin monisatapäisellä karjalla ihmettelemistä, kun hoitajia pyörii ympärillä vuoden mittaan lähes saman verran.

Koulutuskuntayhtymän ja Kiteen Kartano Oy:n yhteistyösopimukseen perustuva koulutusmalli on edelläkävijöitä Suomessa. Toteustutapaan on käyty tutustumassa runsaasti muualta maasta.

– Ensimmäinen vuosi oli vaikea. Siinä oli muutosvastarintaa niin itsellä kuin muillakin. Nyt tämä toimii jo hyvin, Partanen kiittelee.

Partanen osti tilan yrityskumppaninsa kanssa vuonna 2010. Kauppahintaan sisältyi koulutuskuntayhtymälle oikeus käyttää tilaa ja sen peltoja 20 vuotta koulutustarpeisiin.

– Tämä on molemmille win-win-tilanne. Me saamme esimerkiksi työvoimaa.

– Tässä mallissa jokainen keskittyy siihen minkä parhaiten osaa, Harinen määrittelee.

Ammattiopisto Kitee tarjoaa Koivikon kartanossa koulutusta noin 80 opiskelijalle. Heistä valmistuu kolmessa vuodessa maaseutuyrittäjiä ja eläintenhoitajia.