Katsojat pääsevät tänä kesänä tutustumaan erittäin uhanalaiseen rupiliskoon WWF:n uudessa livekamerassa. Luontolivessä on nyt ensimmäistä kertaa käytössä kelluva kamera.
WWF:n uusimmassa Luontolivessä seurataan erittäin uhanalaisen rupiliskon elämää kirkasvetisessä lammessa Joensuun lähimaastossa.
Rupilisko on Suomen harvinaisin sammakkoeläin, ja se elää Suomessa muutamaa erillisesiintymää lukuun ottamatta vain Ahvenanmaalla ja Pohjois-Karjalan alueella. Elinympäristön pitää olla kostea metsä, mieluusti lehto.
Rupiliskokoiras kutuasussa toukokuussa. (Kuva: Ville Vuorio / WWF.)Ville Vuorio / WWF
Rupiliskot viihtyvät kutemisensa ajan lammissa, joiden vedenpinnan korkeus vaihtelee sään mukaan. Siksi kamera on toteutettu kelluvana.
– Metsälammen kirkas vesi mahdollistaa kurkistuksen kahteen todellisuuteen. Pinnan alle, jossa riittää vilinää ja osin myös rantapenkalle, jossa kuviin voi astua vaikka hirvi, WWF:n digitaalisen viestinnän kehityspäällikkö Justus Hyvärinen selvittää tiedotteessa.
– Toteutus on monelta osin kokeellinen ja tässä kerätään samalla kokemusta siitä, mihin livekameroilla kuvaaminen voi venyä.
Rupiliskokamerassa on WWF:n mukaan odotettavissa rupiliskojen soidinta, munintaa ja muuta eloa suurin piirtein juhannukseen asti. Kutuajan jälkeen ne elävät maalla, yleensä kutulammen lähellä.
Rupilisko on Joensuun nimikkoeläin. (Kuva: Ville Vuorio / WWF.)Ville Vuorio / WWF
Kamera sijaitsee Joensuun lähistöllä, ja lähetys on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
ELY-keskuksen Jari Kontiokorpi kertoo, että rupiliskokoiras kosii naarasta leyhyttämällä komeaa pyrstöään tämän edessä. Hyvällä onnella katsoja pääsee todistamaan myös tätä esitystä.
– Tässä kyseisessä lammessa elää kymmeniä rupiliskoja. Lammen alueella liikkuu paljon muitakin eläimiä, kuten vesiliskoja, suursukeltajia ja nisäkkäitä. Kaloja kamerassa ei tulla näkemään, sillä rupiliskot eivät elä samoissa vesissä kalojen kanssa, Kontiokorpi toteaa.
0:52Luontolivessä koettiin elokuussa erikoinen tilanne, kun sääksiperheen pesään tupsahti täysin vieras poikanen.
Rupilisko on Joensuun maskottieläin
Suurin osa Suomen rupiliskoista elää erityisesti Joensuun alueella. Rupilisko onkin Joensuun nimikkoeläin.
– Joensuu tunnetaan monesta asiasta, mutta ennen kaikkea haluamme Joensuun tulevaisuudessa muistettavan rupilisko-pääkaupunkina. Myös esimerkiksi Ilosaarirock on ollut mukana tukemassa kutualueiden kunnostamista, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo.
WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen kertoo, että tehometsätalouden vesistövaikutukset näkyvät rupiliskon uhanalaistumisessa.
– Rupilisko vaatii ympärilleen metsää ja monimuotoista luontoa, jossa se talvehtii.
Miten rupiliskon erottaa vesiliskosta?
Rupiliskon erottaa vesiliskosta kyhmyisestä ihosta, koiraan kutuasun harjasta ja värityksestä.
Rupiliskon selän väri vaihtelee mustasta tummanharmaaseen tai tummanruskeaan. Keltaoranssia vatsaa puolestaan koristavat tummat täplät. Koiraalla on kutuasunaan kaksiosainen harja selässä ja pyrstössä.
Vesilisko taas on vaaleampi, sen iho on sileämpi ja se on kooltaan pienempi. Kutuaikaisen vesiliskokoiraan harja on yhtenäinen.
Vesiliskon kurkku on pohjaväritykseltään vaalea, rupiliskon tumma.
Rupilisko voi kasvaa jopa 17 sentin pituiseksi, kun taas vesilisko jää 10 sentin pituiseksi.
