Lämpöpumppujen nykyistä laajempi käyttö vähentää lämmityksen energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Lämpöpumpuilla voidaan VTT:n mukaan saavuttaa 9 TWh:n vuotuinen energiansäästö vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa noin 13 prosenttia vuoden 2020 arvioidusta rakennusten lämmitysenergian kulutuksesta.
VTT on tehnyt lämpöpumppujen käyttöä koskevia laskelmia rakennuskantaa edustavissa taloissa ja mallinnuksia niiden vaikutuksista Suomen energia- ja hiilidioksiditaseeseen. Kyseessä on kattavin ajantasainen arvio lämpöpumppujen potentiaalista Suomessa. Lämpöpumppujen tekniikan kehittyminen on kasvattanut potentiaaliarvion suuruutta.
Pientaloille, kerrostaloille, toimistotaloille sekä vapaa-ajan rakennuksille arvioitiin energiansäästöpotentiaali ja uusiutuvan energian tuotto eri lämpöpumppuvaihtoehdoilla. Suurin säästö kertyi maalämpö- ja ilma-ilma-lämpöpumpuista, loput energiansäästöt saavutettiin ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumpuilla.
Lämpöpumput kannattaa asentaa kohteisiin, joissa se on taloudellisesti järkevää. Yleensä tämä tarkoittaa sähkölämmitteisiä taloja ja uusimista tarvitsevia öljylämmitteisiä taloja. Tällöin investointi on joko tuottava pienemmän energialaskun ansiosta tai se ei ainakaan aiheuta lisäkustannuksia. Lisäksi kotimaassa tapahtuva asennustyö luo työpaikkoja Suomeen verrattuna tuontienergian käyttöön.
Arvioinnissa hyödynnettiin Aalto yliopiston ja VTT:n kehittämää laskentamenetelmää ilmalämpöpumpuille, ilma-vesilämpöpumpuille, maalämpöpumpuille sekä poistoilmalämpöpumpuille.
Lähde: Teknologian tutkimuskeskus VTT