"Kirjoitin Putinille joka päivä. Omistaja ei hankkinut meille edes ruokaa ja vettä".
Beirutissa valtavan räjähdyksen aiheuttanut ammoniumnitraattilasti jäi satamaan, koska ainetta rahdanneen aluksen miehistölle ei maksettu palkkoja eikä varustamolla ollut varaa edes satamamaksuihin, kertoi alusta aikanaan kipparoinut venäläinen merikapteeni tiedotusvälineille.
Kapteeni Boris Prokosevin mukaan hänen komennossaan purjehtinut Rhosus-alus lähti vuonna 2013 Batumin satamasta Georgiasta kohti Mosambikia lastinaan 2 750 tonnia ammoniumnitraattia, jota yleisimmin käytetään lannoitteena.
Ammoniumnitraattia voidaan kuitenkin käyttää myös räjähdysaineiden valmistamiseen .Aluksen matka ei kuitenkaan sujunut onnellisten tähtien alla. Prokosevin mukaan miehistön olot olivat umpisurkeat, eikä rahaa ollut.
– Merimiehet olivat olleet laivassa 11 kuukautta, eikä meillä ollut lopulta juuri mitään tarvikkeita jäljellä. Kirjoitin Putinille joka päivä. Lopulta meidän oli pakko myydä polttoainetta, jotta saimme rahaa lakimieheen. Aluksen omistaja ei hankkinut meille edes ruokaa tai vettä, Prokosev sanoi Eho Moskvi -radioaseman haastattelussa.
Prokosevin mukaan aluksen omisti Kyproksella asuvan venäläisen liikemiehen Igor Gretshuskinin varustamo Teto Shipping. Kapteenin mukaan yhtiöstä ilmoitettiin lopulta, ettei rahaa ole ja Rhosusin on poikettava Beirutin satamaan hakemaan lisää rahtia kulujen kattamiseen.
Aluksen matka tyssäsi kuitenkin täysin Beirutissa, sillä rahaa satamamaksuihin ei ollut. Venäläisistä ja ukrainalaisista merimiehistä koostuva miehistö sai niin ikään tarpeekseen orjatyöstä, ja jätti laivan.
Uutiskanava CNN:n mukaan merimiehet pääsivät lopulta pois Libanonista, mutta palkkojaan he eivät koskaan saaneet. Rhosus jäi satamaan, missä sen lasti siirrettiin lopulta aluksesta satamavarastoon.
Muun muassa tulliviranomaiset yrittivät toistuvasti vuosien mittaan saada lastina ollutta ammoniumnitraattia pois satamasta, mutta ketään ei kiinnostanut.
Uhrimäärä nousee, raivo hallintoa vastaan kasvaa
Beirutin räjähdyksen uhriluku nousee yhä. Myöhään torstaina kuolonuhreja oli tiedossa jo 149, kertoi uutistoimisto AFP. Satamassa tapahtuneessa valtavassa räjähdyksessä loukkaantui yli 5 000 ihmistä.
Kadonneita etsitään yhä. Paikalliset viranomaiset ovat arvioineet, että räjähdys jätti kodittomaksi ainakin 300 000 ihmistä. Aineelliset vahingot ovat useita miljardeja dollareita.
Torstai-iltana kansalaisten turhautuminen maan hallitukseen purkautui mielenosoituksena Beirutin keskustassa. Poliisi ja turvallisuusjoukot käyttivät mielenosoittajia vastaan kyynelkaasua, kertoo maan valtiollinen uutistoimisto NNA.
Sen mukaan parlamenttitalolle pyrki joitakin kymmeniä mielenosoittajia. Mielenosoittajien kerrottiin muun muassa sytyttäneen tulipalon ja heittäneen turvallisuusjoukkoja kivillä.
AFP:n mukaan aktivistit yrittävät koota laajaa hallituksen vastaista mielenosoitusta lauantaiksi. Torstaina hallitusta sätti myös toimestaan vastalauseena eronnut Libanonin Jordanian-lähettiläs Tracy Chamoun.
Hänen mukaansa räjähdyksen syynä ovat mittavat laiminlyönnit ja korruptio, kertoo muun muassa turkkilainen uutistoimisto Anadolu.
Chamounin mukaan maata vuonna 1990 päättyneen sisällissodan jälkeen johtaneiden poliitikkojen pitäisi erota tehtävistään ja maassa tulisi järjestää uudet vaalit.
Hallintoa vaaditaan uudistumaan
Libanon oli jo ennen räjähdystä taloudellisessa kaaoksessa. Maata ovat vaivanneet muun muassa työttömyys, hyperinflaatio ja korruptio.
Libanonin valuutan liiran arvo on romahtanut, ja suuri osa maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.Lisäksi maassa on noin 1,5 miljoonaa naapurimaa Syyrian sotaa paennutta pakolaista.
Anadolun mukaan tuhoutunut Beirutin satama on paitsi maan tärkein satama myös keskeinen viljan, ruoan ja lääkintätarvikkeiden varastointialue.
Torstaina muutosta maan johtamiseen vaativat muun muassa vierailulla ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva.
– Nyt on päästävä umpikujasta, johon keskustelut elintärkeistä uudistuksista ovat ajautuneet. Tarvitaan vahva ohjelma talouden suunnan muuttamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi maan tulevaisuutta varten, Georgieva sanoi uutistoimisto CNN:n mukaan.
Libanon ilmoitti maaliskuussa, että se keskeyttää velkojensa takaisinmaksun. Tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua neuvotteluissa IMF:n kanssa.