Nurin - vai ei? Hallituksella ja Vihreillä perjantaina tarkka paikka

Hallitus vastasi keskiviikkona Perussuomalaisten ja keskustan välikysymykseen talouspolitiikasta ja talouden kehittymisestä. Kyseessä on kovin välikysymys miesmuistiin, sillä perjantain äänestyksessä hallituksen luottamus on kiikun kaakun.

Hallituksella on vain 101 ääntä takanaan, joten hallitusrintaman edustajat pakotetaan äänestykseen vaikka kantamalla - poissaoloihin ei ole varaa. Vastaavaa ei ole nähty herran aikoihin. Viimeksi hallitus kaatui luottamusäänestykseen huhtikuussa 1958, kun Rainer von Fieandtin virkamies hallitus kupsahti nurin.

Kuvaavaa on, että kun ulkoasiainvaliokunta matkusti Timo Soinin (ps.) johdolla tällä viikolla seuraamaan USA:n välivaaleja, delegaatioon istutettiin tasan yhtä paljon opposition ja hallituspuolueiden edustajia, neljä kummaltakin puolelta. On tarkan pelin ajat. Taustalla on puhemiesneuvoston jo alkusyksystä sopimat pelisäännöt matkustamisesta ja äänestysten järjestämisestä.

Mielenkiintoista on myös seurata miten Vihreät lopulta menettelee. Puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.) on sanonut, että puolue todennäköisesti äänestää epäluottamuslauseen puolesta.

Mikäpä siinä. Mutta jos Niinistö kumppaneineen luulee, että Vihreät voi sanoutua irti hallituksen talouspolitiikasta, niin turhaan luulee. Puolue lähti oppositioon ydinvoimapäätöksen jälkeen reilu kuukausi sitten. Sitä ennen puolue oli sitoutunut hallituksen talouspoliittiseen linjaan, joka ei perustuksiltaan ole yhdessä kuukaudessa muuttunut siitä siihen.

Soidensuojelusta suutahtaneiden Vihreiden kannattaa muistaa, että jos lähtee hallituksesta, sananvalta sen päätöksiin loppuu. Mutta historia ei lopu.

Se kannattaa muistaa myös Vasemmistoliiton ja sen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen. Puolue oli siunaamassa mm. hallituksen yhteisövero- ja osinkopäätökset.

Tämä ikään kuin muistutuksena.

Mutta jos ennustaa saa, ei hallitus mihinkään kaadu.

Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) varoitteli sunnuntaina Ylen haastattelussa hallituksen kaatamisesta. Eduskunnassa budjetti jäisi auki ja sote-uudistuksen voisi unohtaa, kuten monet muutkin hallituksen hankkeet.

Eikä epäluottamuslause tarkoita missään nimessä uusia vaaleja.  Ennenaikaisten vaalien järjestäminen vaatii pääministerin aloitetta ja sellaista ei ole luvassa. Jos hallituspuolueet jäisivätkin - vahingossa - perjantaina vähemmistöön, edessä olisi nopea uuden hallituspohjan tunnustelu, minkä päätteeksi nykypohja todennäköisesti jatkaisi huhtikuun vaaleihin.

Jotkut hurvattomat, osa Ruotsissa vaikuttavia viisastelijoita, vaativat vielä uusia vaaleja. Mutta kuten keskustan Juha Sipilä maanantaina totesi, niiden aika on mennyt jo ohi.

Uudet vaalit olisi pitänyt puhaltaa käyntiin jo keväällä, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti lähtevänsä takavasemmalle. Kulisseissa uusia vaaleja moni kannatti, mutta julkisuuteen niiden tarpeellisuudesta vihjaisi vain presidentti Sauli Niinistö.