Rypäleaseen käytöstä on norjalaistutkimuksen mukaan muodostunut vakava siviiliväestöä uhkaava ongelma. Rypälepommeja jää tositilanteessa räjähtämättä, eli suutareiksi maastoon, peräti kymmenen prosenttia, vaikka asevalmistajan testeissä määrä on "vain" prosentti.
Jo prosentti suutareita -tuloksen perusteella Israelin hyökkäyksessä Etelä-Libanoniin vuonna 2006 olisi näin jäänyt maastoon 40 000 räjähtämätöntä rypälepommia, ja kolme vuotta aiemmin Britannian iskuissa eteläiseen Irakiin jopa 200 000.
Norjalainen asiantuntija Grethe Östern esitteli kansainväliseen rypäleaseiden kieltoon tähtäävää tutkimusta tänään Helsingissä. Norjan hallituksen aloitteesta on jo käynnistetty rypäleasekielloksi ns. Oslo-prosessi.
Suomi kannattaa humanitaariseen ongelmaan puuttumista, mutta ei ole tähän mennessä puoltanut rypäleaseen täyskieltoa. Hankkeen seuraava neuvottelukokous on Wellingtonissa Uudessa-Seelannissa ensi viikolla.
Vaarattomia suutareita ei ole
Norwegian People&Aid -järjestöä edustava Östern korostaa, ettei maastoon jääviä suutareita voi lajitella vaarallisiin tai vähemmän vaarallisiin. Hän näytti maanantain tiedotustilaisuudessa myös videon, jossa niin sanotusti vaaraton rypäleammus pantiin pyörimään betonimyllyyn, jossa se muutaman sekunnin kuluttua räjähti.
Norjalaisraportti käsitteli pääosin M85-tyypin rypälepommeja, joita voidaan ampua kohteeseen heittimillä, tykistöllä tai ilmasta rynnäkkökoneilla.
Myös Suomessa on kenttätykistöllä varastoissa kuorma-ammuksia, joiden tytärammukset eli rypäleet ovat saman israelilaisen asetehtaan valmistamia, mutta uudempaa tyyppiä (DM1385) ja Saksassa ladattuja.
(MTV3-STT)