"Norjan ylivalta on murrettu" – Mertaranta nostaa esiin sprinttihiihdon suuret mullistukset

Tiistain olympiasprintit päättyivät kahden tämän hetken ylivoimaisen sprinttimenijän juhliin. Naisissa Ruotsin Stina Nilsson löi vastustajansa ja miehissä norjalainen Johannes Hösflot Kläbo karisti muut kannoiltaan viimeisen nousun iskullaan.

Kläbö on kuitenkin poikkeus Mertarannan esiin nostamassa trendissä. Hän on ennakkosuosikkeja myös kestävyysmatkoilla, mutta muuten norjalaisten yleishiihtäjien juhlat ovat päättyneet.

– Yleishiihtäjien on entistä vaikeampi menestyä, ja naisissa heitä on käytännössä kaksi: Jessica Diggins ja Krista Pärmäkoski, Mertaranta listaa.

Heistä Diggins jätettiin finaalin viimeiseksi ja Pärmäkoski putosi jatkosta välierissä. Norjalaisista sprintissä pärjää enää lähinnä Maiken Caspersen Falla, joka on jo täysiverinen sprintteri.

– Nyt on selvää, että norjalaisten ylivalta on murrettu, vaikka Falla olikin nyt kakkonen. Muutama vuosi sitten Heidi Weng, Astrid Jacobsen, Ingvild Flugstad Östberg ja Marit Björgen suorastaan dominoivat naisten sprinttiä.

– Tämä kertoo myös siitä, että sprintistä on tullut entistä kovemman kilpailun kohde, Mertaranta jatkaa.

Sprintin jumalaiset hallitsijat

Vaikka yleinen taso sprinttihiihdossa on noussut, Pyeonchangissa nähtiin kaksi suvereenia mestaria. Naisissa Nilsson polki Fallan jalkoihinsa ja miehissä Kläbon ylämäkiravi oli murhaavaa vauhdista jääneille Federico Pellegrinolle ja Aleksandr Bolshunoville.

– Tältä se näyttää, kun kaksi maailman parasta sprintteriä hiihtävät, Mertaranta sanoo Nilssonista ja Kläbosta.

– Silloin, kun urheilija on näin hyvä, taktiikan luominen on varsin helppoa: kärkeen ja sitä kautta joka ainoassa erävaiheessa pudotetaan kanssakilpailijat kyydistä pois.

Norjalaisten menetettyä asemiaan, suurimman siivun kakusta haukkasivat näissä olympialaisissa yllättäen venäläiset hiihtäjät. Olympialipun alla dopingsotkujen takia kilpailevien venäläisurheilijoiden nousu kahteen sprinttipronssiin oli Mertarannan mielestä päivän suurimpia sensaatioita. Aleksandr Bolshunov oli kolmas miehissä ja Julia Belorukova naisissa.

– Venäjän joukkue on ollut armottoman turbulenssin kohteena, ja nyt heidän urheilijansa tulevat täysin puskista naisten sprintin kolmoseksi ja neloseksi, Mertaranta hämmästelee.

Sen sijaan Suomen kehityssuuntaa voi pitää varsin huolestuttavana. Miesten finaalissa kuudenneksi sijoittunut Ristomatti Hakola on tällä hetkellä ainoa puhdas sprintteri, jolta voidaan odottaa jonkinlaista menestystä.

Naisissa kaikki on Krista Pärmäkosken mielenkiinnon varassa, kun vielä hetki sitten Anne Kyllönen, Kerttu Niskanen ja Laura Mononen olivat tuttuja näkyjä välierävaiheessa.

– Se on kerta kaikkiaan hälyttävä tilanne, että meillä ei ole Kristaa lukuun ottamatta yhtään naista, joka menestyisi sprintissä.

– Olisiko esimerkiksi Johanna Matintalosta sellaiseksi hiihtäjäksi, josta voisi kasvaa sprinttihiihtäjä? Naisilla kun ei sprinttimaajoukkuetta ole, niin tässä nyt nähdään mihin se johtaa, Mertaranta toteaa.