Norja aikoo ottaa koronarajoitukset uudelleen käyttöön, koska tartuntojen määrä on kasvanut rajusti. Maa luopui kaikista rajoituksista syyskuussa.
Rajoituksien myötä kunnat voivat muun muassa ottaa käyttöön koronapasseja. Tällöin koronapasseja vaativissa paikoissa voitaisiin lieventää muita rajoituksia.
Samoin yli 18-vuotiaille ehdotetaan kolmatta rokoteannosta. Pääministeri Jonas Gahr Stören mukaan uutta koronasulkua ei kuitenkaan ole tulossa.
– Rokotus on tärkein suoja koronaa vastaan. Infektio on joukossamme useita vuosia eteenpäin. Voimme tehdä paljon yhdessä vähentääksemme viruksen leviämistä, mutta me tarvitsemme myös rokotuksen antamaa suojaa, Störe sanoi tiedotteessa.
Kunnat ovat jo aloittaneet kolmannen rokoteannoksen antamisen yli 65-vuotiaille, ja nyt siis ehdotetaan kolmatta rokotetta myös 18–64-vuotiaille. Rokotukset alle 65-vuotiaille aloitettaneen ensi vuonna.
Uusiin rajoituksiin on päädytty, koska tällä viikolla on ollut runsaasti koronatartuntoja. Pandemia-ajan korkein vuorokautinen tartuntamäärä, yli 2 100, rekisteröitiin Norjassa tiistaina.
Lue myös: Saksassa rikottiin synkkä ennätys päivittäisissä koronatartunnoissa – Olaf Scholz: Uusia rajoituksia tarvitaan "talven läpi selvitään"
Itävallassa rokotukset tulossa pakollisiksi terveydenhuollon työntekijöille
Itävallassa puolestaan halutaan käyttöön maanlaajuinen koronasulku niille, jotka eivät ole ottaneet koronarokotuksia tai sairastaneet koronaa, kertoi liittokansleri Alexander Schallenberg lehdistötilaisuudessa perjantaina.
– Tavoitteemme on selvä, haluamme saada sunnuntaina vihreää valoa maanlaajuiselle rokottamattomien koronasululle, Schallenberg sanoi.
Kahdessa Itävallan osavaltiossa, Ylä-Itävallassa ja Salzburgissa, on jo tehty päätös rokottamattomien koronasulusta. Se tulee voimaan maanantaina.
Maanlaajuisen koronasulun saaminen voimaan vaatii maan liittopäivien ja osavaltioiden päämiesten hyväksynnän viikonloppuna.
Koronarokotukset ovat niin ikään tulossa pakollisiksi maan terveydenhuollon työntekijöille.
Itävallassa täyden rokotussuojan on saanut 64 prosenttia väestöstä, mikä on alle EU:n keskiarvon, joka on 67 prosenttia.