Norja ostaa Lapin koivua haloiksi - polttopuuta jopa Barentsin saarille

Halkoja virtaa rekkalasteittain Suomesta Pohjois-Norjaan. Kysyntä on noussut nopeasti niin paljon, ettei Metsähallitus enää toimita paperiteollisuudelle koivua Ylä-Lapin hoitoalueelta. Hakkuista irtoava koivu tuottaa paremmin polttopuuna.

Puuta Utsjoen Karigasniemellä välittävä kauppias Seppo Härkönen kertoo, että vienti kiihtyi sen jälkeen kun Norjassa rajoitettiin suojelusyistä puun ottoa pohjoisen muutenkin niukoista metsistä. Metsähallituksen Ylä-Lapin kuljetusesimiehen Jukka Harjun mukaan halkokauppaa vauhditti myös energiavero, jota rukattiin naapurissa ylöspäin pari vuotta sitten.

Nyt kysyntää olisi jo paljon suuremmille halkomäärille, mitä kyetään toimittamaan. Norjalaiset ostavat mieluiten koivua, mutta mäntyäkin on alkanut kulkea enenevästi rajan yli. Menekin takia vientiklapeja etsitään koko ajan laajenevalta alueelta. Härkönen mm. hankkii puuta lähes koko Lapin metsistä. Norjan halkorahat ovat alkaneet kiinnostaa etelänkin puukauppiaita. Kyselyjä tulee jatkuvasti, Härkönen vahvistaa.

Rankoina ja klapeina

Metsähallituksen Ylä-Lapin hoitoalueen hakkuiden yhteydessä irtoaa vuosittain noin 3000 kiintokuutiota koivua. Pääosin Inarin metsistä tuleva koivumäärä on parisen prosenttia hakkuiden koko tuotosta. Harjun mukaan koivusta puolet menee suomalaisille talouksille polttopuuksi. Toisen puolen ostavat norjalaiset.

Paremman katteen antavien halkojen kysyntä on niin tiivistä, ettei koivua kannata enää kuljettaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi, hän huomauttaa. Härkönen välittää vajaat tuhat kiintoa puuta vuodessa. Hän tietää myös, että halkokauppaan on tullut muitakin suomalaisia välittäjiä. Puuta viedään mm. Enontekiön kautta. Valtaosa polttopuusta rahdataan noin kolmen metrin rankoina. Norjalaiset välikädet hoitavat pilkkomisen ja myyvät klapit edelleen yksittäisille talouksille. Tosin valmiidenkin halkojen kysyntä on kasvanut.
Klapeja myydään tukeviin verkkosäkkeihin pakattuna irtokuutioittain. Yhdestä kiintokuutiosta saadaan noin 2,5 irtokuutiota halkoja. Härkönen on niin ikään aloittanut pienempien 40 litran säkkierien tarjonnan. Polttopuu kulkeutuu laajalle alueelle Pohjois-Norjaan. Taloja lisälämmitetään Suomen haloilla käytännössä koko Finnmarkissa. Etäisimmät pisteet lienevät Hammerfestin yläpuolella olevat Barentsinmeren saaret, Härkönen sanoo.

18000 markkaa rekkakuormalta

Lehtikuusi ei kuulu myytävien joukkoon

Metsähallituksen myymän polttopuun veroton hinta on noin 200 markkaa kiintokuutiolta. Valmiiksi pilkotun halon veroton irtokuutiohinta on 222 markkaa. Härkönen kertoo saavansa 16000-18000 markkaa rekkakuormalta. Yhdessä lastissa kulkee 40-45 kuutiota puuta. Mäntyä olisi tarjolla enemmän ja sen hintakin olisi edullisempi. Norjalaiset eivät kuitenkaan toistaiseksi ole järin kiinnostuneita männystä. Metsähallituksen mäntyyn pohjaava halkotarjonta on jäänyt lähinnä yrityksen tasolle, Harju luonnehtii.

Härkönen on saanut mäntykaupan paremmin auki. Viennistä jo noin 30 prosenttia on mäntyä, hän laskee. Jatkossa sen kysyntä näyttää edelleen kasvavan. Härkösen mukaan vientiin on tulossa myös rajusti kilpailijoita eri puolilta Suomea, siksi kannattavaksi halkokauppa on havaittu. Kilpailijaksi on tulossa myös Venäjä, josta Norja jo tuo jonkin verran polttopuuta.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat