Presidentti Sauli Niinistö sanoi matkan jatkuvan ”palaamatta lähtöruutuun”, kun presidentinkanslia ilmoitti tänään tapahtuvasta vierailusta Valkoiseen taloon. Niin se totisesti tekeekin, kun Suomen presidentti tapaa tänä vuonna jo toistamiseen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa.
Vaikka edellisestä Valkoisen talon visiitistä on alle kolme kuukautta, lähtöruudun tomut on karistettu kannoilta jo viikkoja, ellei kuukausia sitten.
Tällä kertaa myöskään yllätyspuheluita Ruotsiin ei nähdä, sillä Niinistön pikavauhdilla järjestetty vierailu Yhdysvaltoihin toteutetaan yhdessä pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa.
Tapaaminen on ilman muuta juhlava, demokraattisen päätöksenteon ja länsimaisen yhteistyön taidonnäyte ja voimakas signaali muulle maailmalle Yhdysvaltojen tuesta pohjoismaiden Nato-polulle. Sen yllä kuitenkin leijuu kampoihin pistäneen Turkin varjo.
Turkin Suomelle, Ruotsille ja Yhdysvalloille esittämät vaatimukset ovatkin epäilemättä tapaamisen keskipisteessä. Suomi ja Ruotsi ovat jääneet presidentti Erdoğanin shakin pelinappulaksi, sillä sen vaatimusten oikea osoite on Yhdysvallat.
Turkkia hiertää erityisesti, se, että Yhdysvallat sulki Turkin F35-hävittäjäohjelmasta Turkin hyökättyä Syyriaan 2019. Sen jälkeen Yhdysvallat ei ole suostunut myymään Turkille F16-hävittäjiä sen toiveista huolimatta. Turkki myös haluaisi niin Suomen, Ruotsin kuin Yhdysvaltojenkin katkaisevan kaiken tukensa terroristeiksi luokittelemilleen kurdijärjestöille, ja on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan kurditerroristeiksi luokittelemiaan henkilöitä Turkkiin. Lisäksi Turkki haluaa eroon asevientirajoituksista, joita myös Suomi ja Ruotsi ovat osana EU:ta asettaneet.
Kyse voi lopulta olla vain siitä, että Turkki testaa mitä se voi voittaa pitämällä Suomea ja Ruotsia panttivankeinaan. Lopulta ainoa, joka saattaa vyyhdin pystyä ratkaisemaan, on Yhdysvallat ja Joe Biden.
Tapaamisessa Bidenilla toivottavasti onkin tuoretta kerrottavaa Turkin toiveista, sillä Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken tapasi turkkilaisen kollegansa Mevlüt Çavuşoğlun New Yorkissa. Tapaamisessa Çavuşoğlu oli toistanut Turkin sanomaa, ja vaatinut käytännön toimia pelkän puheen sijaan.
Näitä käytännön toimia pohditaan torstaina varmasti myös Valkoisessa talossa. Lisäksi Niinistö sanoi Ruotsissa vieraillessaan, että Yhdysvaltojen nopea ratifiointiprosessi voisi silottaa tietä myös muille Nato-maille. Valkoisen talon vierailun päätavoite onkin vauhdittaa Suomen ja Ruotsin taivalta Nato-jäseniksi kaikilla rintamilla, jotta riskialtis aika ennen Naton viidennen artiklan suojaa jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Päivä ennen kolmikon tapaamista Biden julkaisikin lausunnon, jossa toisti tukensa Suomelle ja Ruotsille. Lisäksi hän lupasi työskentelevänsä tiiviisti sen eteen, että sekä Yhdysvaltain kongressi että muut Nato-liittolaiset saattaisivat maat Natoon mahdollisimman nopeasti. Samalla presidentti Biden kertoi tarjoavansa suojaa molemmille maille hyökkäyksen varalta jäsenyysprosessin ajaksi.
Edellisen Bidenin ja Niinistön tapaamisen jälkeen kotiin viemisinä oli tieto, että Suomi ja Yhdysvallat ”tiivistävät turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään”. Tämänpäiväisen vierailun jälkeen voi olla, että ulospäin sen anti voi olla yhtä epämääräinen, mutta sen ei pidä hämätä – mikä tänä keväänä on jo kertaalleen todistettu.