Neuvonantaja: Ruplan kurssi putosi asteikolta lounaani aikana – "enkä edes syönyt pitkään"

Rupla heikkenee - korko 17 prosenttiin 2:12

Talousanalyytikot todistivat tänään hämmentävää tilannetta. Ruplan syöksykierre jatkui, vaikka Venäjän keskuspankki oli nostanut ohjauskorkoa yön aikana 10,5 prosentista 17 prosenttiin.

– Pelkästään lounaani aikana Bloombergin piti vaihtaa ruplaa seuraavaa asteikkoaan, kun ruplan kurssin muutos ei enää mahtunut samalle asteikolle, kertoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

– Enkä edes syönyt pitkään.

Nostamalla ohjauskorkoa keskuspankki pyrki vakauttamaan valuuttaa ja hillitsemään inflaatiota. Merkittäviin toimiin ryhdyttiin, kun ruplan kurssi lähti maanantaina jyrkkään laskuun. Vielä aamulla keinot näyttivät toimivan, kun ruplan kurssi hetkellisesti vahvistui, mutta muutaman tunnin jälkeen valuutta heikkeni pahimmillaan jopa 10 ruplaa tunnissa suhteessa euroon.

Solangon mukaan viime viikkoina ruplan kurssia ovat painaneet perättömiksi osoittautuneet huhut pääomaliikkeiden rajoittamisesta. Niitä on käyttänyt muun muassa valuuttakurimuksessa oleva Ukraina, joka on rajoittanut valuutan päivittäisiä nostoja.

Tiistaina illansuussa yhdellä eurolla sai noin 90 ruplaa. Vielä viikko sitten sama summa oli noin 67 ruplaa. Venäjän keskuspankin varapääjohtajan Sergei Svetshovin mukaan tilanne on kriittinen.

– Emme voineet pahimmassa painajaisissammekaan vuosi sitten kuvitella tällaista, Svetshov sanoi venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan.

Investoinnit pysähtyvät 

Käytännössä ohjauskoron nosto tarkoittaa vaikeita aikoja lainaa tarvitseville yrityksille. Pankkien lainakorot ovat niin korkeat, ettei lähes mikään investointi ole taloudellisesti kannattava. EU:n ja Yhdysvaltojen Venäjän-vastaisten pakotteiden takia lainan saaminen ulkomailta on myös käytännössä mahdotonta. 

Monilla venäläisyrityksillä on myös lähikuukausina erääntyviä lainoja, jotka pitää maksaa ulkomaille, Solanko muistuttaa. Esimerkiksi öljy-yhtiö Rosneftilla on joidenkin arvioiden mukaan joulukuussa erääntyvää velkaa noin 14 miljardia.

Rosneftilla on kuitenkin omia valuuttatuloja. Yhtiö on myös Venäjän kansantaloudelle niin tärkeä, että tarvittaessa valtio tulisi apuun. Pienemmät yritykset ovat sen sijaan ongelmissa, sillä kaikki maksurahat pitää haalia kotimarkkinoilta.

KORJATTU VÄLIOTSIKON JÄLKEEN: 14 MILJARDIA DOLLARIA, EI 20 MILJARDIA.

Lue myös:

    Uusimmat