Suomen kilpailukyvyn parantaminen vaatii mittavia lisäinvestointeja väyläverkon kehittämiseen, esittävät elinkeinoelämän järjestöt.
Järjestöjen vuoteen 2050 ulottuva väylävisio sisältää muun muassa nelikaistaiset tiet Helsingistä Poriin ja Raumalle ja pohjoisessa aina Tornioon asti.
Nelikaistainen tie veisi myös Tampereelta Seinäjoen kautta Kokkolaan. Hangon satama yhdistettäisiin nelikaistaisella tiellä muuhun pääväyläverkkoon.
Myös raideverkkoa pitäisi vahvistaa. Pääradalle pitäisi ensin rakentaa lisäraiteet Helsingistä Ouluun asti, myöhemmin aina Kemiin ja Tornioon asti.
Suomen ja Ruotsin raideverkot yhdistettäisiin sähköistämällä Laurila-Tornio-Haaparanta-rata. Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen osuus tulisi rakentaa kaksiraiteiseksi.
Väylävision tilaajat ovat INFRA, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Tieyhdistys.
Ne toteavat, että vielä sotien jälkeen Suomi modernisoi osin kehitysmaatasolla ollutta väyläverkkoaan. 2000-luvun alkuneljänneksellä tahti on hyytynyt ja korjausvelka kasaantunut.
Ei uusia väyliä, mutta nykyiset paremmiksi
– Seuraavan kymmenen vuoden aikana Ruotsi aikoo investoida liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti sen mitä Suomi, vertaa vision koostamisesta vastannut professori Jorma Mäntynen tiedotteessa.
Ajokilometriä kohti laskettuna Suomi käyttää tiestöönsä rahaa 80 prosenttia ja asukasta kohti 70 prosenttia siitä mitä Ruotsi käyttää. Rautateihin Suomessa käytetään vain puolet Ruotsin käyttämästä määrästä.
Visiossa ei esitetä uusia väyläyhteyksiä, mutta tärkeää olisi pitää olemassa olevat väylät paremmassa kunnossa ja parantaa niiden laatua. Hiilineutraalille liikenteelle luotaisiin kattava lataus- ja jakeluinfrastruktuuri.
Lisäkaistoja ja -raiteita rakentamalla matkat ja kuljetukset nopeutuvat ja onnettomuudet vähenevät.
Teksti jatkuu videon jälkeen.
