Nelikaistainen tie Helsingistä Tornioon ja lisäraiteet Ouluun asti – koko maahan esitetään jättimäisiä väyläinvestointeja

Järjestöjen vuoteen 2050 ulottuva väylävisio sisältää muun muassa nelikaistaiset tiet Helsingistä Poriin ja Raumalle ja pohjoisessa aina Tornioon asti.

Nelikaistainen tie veisi myös Tampereelta Seinäjoen kautta Kokkolaan. Hangon satama yhdistettäisiin nelikaistaisella tiellä muuhun pääväyläverkkoon.

Myös raideverkkoa pitäisi vahvistaa. Pääradalle pitäisi ensin rakentaa lisäraiteet Helsingistä Ouluun asti, myöhemmin aina Kemiin ja Tornioon asti.

Suomen ja Ruotsin raideverkot yhdistettäisiin sähköistämällä Laurila-Tornio-Haaparanta-rata. Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen osuus tulisi rakentaa kaksiraiteiseksi.

Väylävision tilaajat ovat INFRA, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Tieyhdistys.

Ne toteavat, että vielä sotien jälkeen Suomi modernisoi osin kehitysmaatasolla ollutta väyläverkkoaan. 2000-luvun alkuneljänneksellä tahti on hyytynyt ja korjausvelka kasaantunut.

Ei uusia väyliä, mutta nykyiset paremmiksi

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana Ruotsi aikoo investoida liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti sen mitä Suomi, vertaa vision koostamisesta vastannut professori Jorma Mäntynen tiedotteessa.

Ajokilometriä kohti laskettuna Suomi käyttää tiestöönsä rahaa 80 prosenttia ja asukasta kohti 70 prosenttia siitä mitä Ruotsi käyttää. Rautateihin Suomessa käytetään vain puolet Ruotsin käyttämästä määrästä.

Visiossa ei esitetä uusia väyläyhteyksiä, mutta tärkeää olisi pitää olemassa olevat väylät paremmassa kunnossa ja parantaa niiden laatua. Hiilineutraalille liikenteelle luotaisiin kattava lataus- ja jakeluinfrastruktuuri.

Lisäkaistoja ja -raiteita rakentamalla matkat ja kuljetukset nopeutuvat ja onnettomuudet vähenevät.

Teksti jatkuu videon jälkeen.

– Haluamme ankkuroida Suomen vankasti länteen. Itä-Suomessa nelikaistainen tie johtaisi Imatralta Lahden kautta Tampereelle ja sieltä länsirannikolle, kuvasi EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo .

INFRAn toimitusjohtajan Paavo Syrjön mukaan visio voitaisiin toteuttaa pitkäjänteisellä väyläpolitiikalla ja riittävästi rahoitetulla perusväylänpidolla. 

–  Hallitusten pitää sitoutua Liikenne 12 -ohjelmaan ja pitää liikennerahoitus siinä linjatulla tasolla. Yhteiskunnassa on käytävä myös kiireellisesti keskustelu siitä, miten järjestetään visioon pohjaavien elinvoimainvestointien erillisrahoitus budjettikehyksen ulkopuolelta, Syrjö kehotti.

Vision laatijat peräävät kuljetusten palvelutason ja turvallisuuden parantamiseen 2–3 miljardin euron investointeja vuoteen 2032 mennessä.