Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koulutuksen keskeyttämistä ei ennakoi yksi riskitekijä, vaan merkityksellisempää on useiden erilaisten riskitekijöiden kasaantuminen samalle nuorelle.
Koulun keskeyttämisessä on kyse usein pitkästä prosessista, joka saattaa alkaa jopa ennen lapsen syntymää. Stressiä aiheuttavien perhetilanteiden, kuten perheen ristiriitojen ja erojen lisääntyminen ja yleisten vanhempana toimimiseen liittyvien haasteiden kasvu saattavat heijastua myös yksittäisten riskitekijöiden esiintymisenä.
Varhaista koulun keskeyttämistä ennakoivien riskitekijöiden yleisyys vaihteli suuresti. Nuoreen itseensä liittyvien riskitekijöiden yleisyys oli 12–34 prosenttia. Näitä riskitekijöitä ovat muun muassa huono tai keskinkertainen terveydentila, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ja vaikeudet opiskelussa.
Kouluun liittyvien riskitekijöiden yleisyys oli 5–35 prosenttia. Näitä riskitekijöitä ovat lintsaaminen, opintojen kokeminen merkityksettömänä, vaikeus tulla toimeen opettajien tai koulukavereiden kanssa, kiusaaminen sekä se, ettei kyseinen henkilö pidä koulunkäynnistä. Muita riskitekijöitä olivat työskentely opiskelun ohessa, tupakointi, useat yhdyntäkumppanit, humalahakuinen juominen, huumekokeilut ja toistuvat rikkeet ja niiden yleisyys oli 4–23 prosenttia.
Perheen sosioekonomiseen taustaan liittyviä riskitekijöitä kuten vanhempien alhainen koulutustaso, muu kuin ydinperhe tai vanhempien työttömyys esiintyi 12–31 prosentilla nuorista. Lisäksi 9–19 prosenttia nuorista ei saanut kotoa apua koulunkäynnin vaikeuksiin tai heillä oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa.
Koulun keskeyttämistä ennakoivia riskitekijöitä esiintyi hieman enemmän pojilla kuin tytöillä. Riskitekijöitä esiintyi myös jonkin verran enemmän peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla verrattuna lukio-opiskelijoihin.