Suomen perustuslain 93 ja 94 pykälät säätävät siitä, miten toimivalta kansainvälisissä kysymyksissä jaetaan. Eduskunta päättää sille kuuluvista kansainvälisistä asioista joko määräenemmistöllä tai kahden kolmasosan enemmistöllä.
Toistaiseksi on epäselvää, kuinka suuri enemmistö eduskunnassa tarvittaisiin hyväksymään mahdollinen Nato-jäsenyys. Riittääkö yli puolet kansanedustajien äänistä vai tarvitaanko kaksi kolmasosaa.
– Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, perustuslaissa lukee.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta kertoi aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomille, että ratkaisun pohjaksi tarvitaan hallituksen antama selvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Tämän jälkeen perustuslakivaliokunnassa voidaan ratkaista, kuinka suuri enemmistö päätökseen tarvitaan.
Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka ovat merkitykseltään huomattavia.
Päättäjien on ratkaistava myös se, järjestetäänkö Nato-jäsenyydestä neuvoa-antava kansanäänestys, kuten tehtiin EU-jäsenyyden kohdalla. Toistaiseksi kysymys kansanäänestyksestä jakaa päättäjiä. Osa vastustajista pelkää Venäjän todennäköisen informaatio- ja hybridivaikuttamisen olevan haitallisempaa kuin kansanäänestyksen pitämättä jättäminen.