Suomen perustuslain 93 ja 94 pykälät säätävät siitä, miten toimivalta kansainvälisissä kysymyksissä jaetaan. Eduskunta päättää sille kuuluvista kansainvälisistä asioista joko määräenemmistöllä tai kahden kolmasosan enemmistöllä.
Toistaiseksi on epäselvää, kuinka suuri enemmistö eduskunnassa tarvittaisiin hyväksymään mahdollinen Nato-jäsenyys. Riittääkö yli puolet kansanedustajien äänistä vai tarvitaanko kaksi kolmasosaa.
– Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, perustuslaissa lukee.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta kertoi aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomille, että ratkaisun pohjaksi tarvitaan hallituksen antama selvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Tämän jälkeen perustuslakivaliokunnassa voidaan ratkaista, kuinka suuri enemmistö päätökseen tarvitaan.
Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka ovat merkitykseltään huomattavia.
Päättäjien on ratkaistava myös se, järjestetäänkö Nato-jäsenyydestä neuvoa-antava kansanäänestys, kuten tehtiin EU-jäsenyyden kohdalla. Toistaiseksi kysymys kansanäänestyksestä jakaa päättäjiä. Osa vastustajista pelkää Venäjän todennäköisen informaatio- ja hybridivaikuttamisen olevan haitallisempaa kuin kansanäänestyksen pitämättä jättäminen.
Osa Nato-jäsenyyden kannattajista haluaa puolestaan jäsenyydestä päätöksen mahdollisimman pian, ja kansanäänestys vähintään hidastaisi päätöksentekoa.
Puolueet keskustelevat Natosta kiivaasti
Eduskuntapuolueet käyvät parhaillaan kiivasta keskustelua Nato-jäsenyydestä. Toistaiseksi kokoomus ja Rkp kannattavat Nato-jäsenyyttä, kun muut ovat olleet valmiita hyväksymään Nato-option olemassaolon.
Puolueet pyrkivät mahdollisimman yksituumaiseen ratkaisuun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joten päätökseen tarvittavalla enemmistöllä ei välttämättä ole suurta merkitystä.
Toistaiseksi puolueet haluavat lisätietoja Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haidoista muuttuneessa tilanteessa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) pohti tällä viikolla yhtenä vaihtoehtona sitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa päivitettäisiin. Kyseinen selonteko määrittelee Suomen yhteisen linjan.
Samalla myös kansalaiskeskustelua käydään. Keskusta on jo ilmoittanut järjestävänsä keskustelutilaisuuksia turvallisuuspolitiikasta.
Tarvittaessa puolueet voivat jo kevään aikana tehdä linjauksia esimerkiksi puoluevaltuustoissaan, jos jäsenyyskysymyksestä pitää tehdä päätös jo lähiaikoina. Viimeistään kesällä pidettävissä puoluekokouksissa käydään keskustelua Nato-jäsenyydestä, ellei jäsenyyden osalta ole sitä ennen tehty ratkaisua.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä Marinin hallitus ovat korostaneet, että Suomen turvallisuustilannetta käydään nyt huolellisesti läpi.
Nato-päätöstä ei haluta tehdä Ukrainan sodan keskellä, joten prosessi voi viedä viikkoja tai kuukausia. Vuosien viivettä ei kukaan kuitenkaan halua.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi Suomen Nato-tilannetta perjantaina seuraavasti MTV Uutisille.
– Meillä on vain yksi intressi: mikä on suomalaisten kannalta parasta, hän tiivisti.