Näkökulma: Leijonat, kootkaa luomujoukkueenne vastaisuudessakin Euroopasta – raihnaisten NHL-apujen vinkuminen mukaan tuo kaikille vaan pahan mielen

Muistatteko sitä parin viikon takaista keskustelua, kun Leijoniin kaivattiin apuja NHL:stä? Pois jääneet pelaajat saivat niskaansa maanpetturin maineen, kun he eivät NHL-kauden jälkeen pukeneet Leijonien asua päälleen.

Alkusarja on osoittanut, että Suomi pystyy nappaamaan pisteitä Kanadan ja USA:n kaltaisilta joukkueilta, jotka on rakennettu NHL-pelaajista.

Suomen otteista on huokunut, että se on pystynyt hiomaan yhteispeliään viikkojen ajan leireillä. Treenikerroilla ja harjoituspeleillä Suomi pystyy ottamaan kilpailuedun esimerkiksi Kanadaan, joka pelasi ennen MM-kisojen alkua vain yhden harjoitusottelun.

Etu tasoittuu turnauksen edetessä, mutta jämäkkä alkusarja tuo Leijonille tukirangan, johon voi nojata ratkaisupeleissäkin.

Kaksi "vahvistusta"

Golfoppaat neuvovat, että ongelmien tullessa pitää nojata entistä tarkemmin ennakkoon opeteltuihin rutiineihin. Saman periaatteen voi siirtää osittain joukkueurheiluunkin.

NHL-apujen vinkuminen mukaan tuo joka kevät vain ikävämpiä piirteitä. Mikä aika ja energia kuluukaan, kun Leijonien valmennusjohto pyörii kauden aikana Pohjois-Amerikassa pörräämässä suomalaisten NHL-pelaajien kimpussa.

Aika monta lentokilometriä meni tälläkin kaudella, ja saaliina oli kaksikko Juho Lammikko-Henri Jokiharju.

Kelpo pelimiehiä, mutta tuskin Suomen pelipanos olisi kokonaisuutena merkittävästi heikompi, jos heidän tilallaan olisivat Otto Paajanen ja Petteri Nikkilä.

Ne lentolippuihin ja hotelleihin käytetyt liiton rahat voisi käyttää junnujen taitoleireihin, jossa Jukka Jalonen ja Jere Lehtinen kävisivät opettamassa rannelaukausta ja syötön vastaanottoa.

Jos Leijonat muuttaisikin strategiaansa niin, että se rakentaisi MM-ryhmänsä lähtökohtaisesti Euroopassa pelaavista huippupelaajista?

Henki korkealle leireillä

Leiri käyntiin ajoissa ja SM-liigan finaalien päätyttyä joukkue lukkoon. Kuviot kuntoon., henki korkealle ja peliä. Alkusarjassa veskareiden juomapullot kattoon ja itseluottamus korkealle puolivälierään.

Europainotuksella energia kohdistuisi olennaiseen, eikä Jukka Jalosen tarvitsisi kiemurrella päivästä toiseen NHL-pelaajien saapumista koskevien kysymysten edessä.

NHL-pelaajien suhtautuminen Leijoniin pysyisi myönteisempänä, kun heitä ei hätyyteltäisi puoliväkisin MM-kisoihin.

Leijoniin ja MM-kisoihin pitää saada tilanne, että sinne pitää pyrkiä. Tuskin on kenenkään etu, että Leijoniin haetaan pelaamaan kotoa pamppu ojossa poliisisaattueessa väkisin.

Pelaajille voisi antaa kauden alussa Jere Lehtisen GSM-puhelimen numeron. Jos jossain vaiheessa viriää halu pelata MM-kisoissa, Lehtiselle voi soittaa ja tiedustella, että olisiko joukkueessa tilaa. Jos motivoitunut ja terve Patrik Laine, Sebastian Aho tai Mikko Rantanen haluavat tulla kisoihin, tervetuloa. Kyllä he sinne näiden eurosankareiden joukkoon yksittäisinä täsmävahvistuksina solahtavat, jos ovat terveitä ja motivoituneita.

National Hockey League. NHL. Änäri. Tarunhohtoinen. Niin hienosta sarjasta kuin onkin kyse, siellä eivät pelaa kaikki maailman parhaat jääkiekkoilijat. Siellä pelaavat maailman sopivimmat pelaajat.

KHL:n kärkiporukan ykkösketjun pelaaja on parempi pelaaja kuin NHL:n alakastin nelosketjun pelaaja. NHL-status ei ole suora laadukkuuden tae.

SM-liigassa, SHL:ssä, NLA:ssa ja KHL:ssä pelaa niin paljon laadukkaita suomalaispelaajia, että niistä saa rakennettua erinomaisen MM-joukkueen joka kevät.

Euroluomu menee vaan pilalle, jos siihen valuttaa liikaa pohjoisamerikkalaista siirappia.