Miten erottaa tieto, joka on lähellä totuutta ja mikä taas propagandaa? Konkaritoimittaja ja professori kertovat.
Gazan sota on kestänyt yli 1,5 vuotta ja vaatinut pahimmillaan jopa satoja tuhansia uhreja. Alueen humanitaarisen tilanteen kannalta, sota on ollut erittäin tuhoisa ja siviilien elämä käy päivä päivältä mahdottomammaksi.
Mutta miksi uutisointi alueelta on niin vaikeaa ja mitä uutisia tulisi uskoa?
Viiden jälkeen -ohjelmassa uutisoinnista olivat keskustelemassa konkaritoimittaja ja monilla kriisialueilta suomalaisille uutisoinut Rauli Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Gazan ja Israelin sodasta uutisoidaan paljon, mutta miten tavallinen median kuluttaja voi erottaa, mikä tieto on lähellä totuutta ja mitkä uutiset ovat propagandan sävyttämää, tätä moni pohtii, kun uutisia seuraa.
– Riippuu sitä mitä mediaa seuraa. Suomessa tilanne on varsin hyvä tilanne perinteisen median parissa, vaikka meillä ei siellä ole kirjeenvaihtajia paikalla. Mutta kun mennään sosiaalisen median puolelle, siellä pitää olla todella tarkkana, myös meidän toimittajien, että mitä me sieltä jaamme, sanoo Virtanen.
Virtanen sanoo, että meillä on herätty liian myöhään käyttämään palestiinalaisten toimittajien välittämää tietoa alueelta. Yli 200 palestiinalaista toimittajaa on kuollut uutisoidessaan alueelta.
– Paikallisten palestiinalaisten rooli alueelta korostuu, koska rajan yli ei päästetä ulkomaisia toimittajia. Ja voi olla, että meillä länsimaisessa mediassa on ollut vähän turhan vähän huomiota sille, että siellä on palestiinalaisten omia silmiä ja korvia seuraamassa tilannetta, sanoo Teivainen.
Rinnakkaislähteinä toimivat Gazan alueella toimivat järjestöt
Mutta miten alueelta saatavaan tietoon tulisi suhtautua, jos uutisia alueelta välittävät ovat palestiinalaisia, korostuuko silloin palestiinalaisten ääni alueelta?
Virtasen mukaan joukossa on varmasti toimittajia, joilla on sympatiaa palestiinalaisia kohtaan, mutta niin on myös israelilaistoimittajilla Israelia kohtaan.
Virtanen muistuttaakin, että rinnakkaislähteinä voi toimia myös alueella olevat kansainväliset järjestöt. Viime aikoina on myös puhuttu siitä, että avustusjärjestöillä olisi puolueellisuutta, mutta Teivaisen mukaan tätä näkökulmaa on kuultu erityisesti Israelin taholta.
– Enitenhän se on ollut Israelin valtio, joka on haastanut esimerkiksi YK:n järjestöjä ja ihan tunnettu tilanne on ollut, että kun YK on toistuvasti tuominnut usein lähes yksimielisesti Israelin monia toimia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia niin silloin jo lähtökohtaisesi Israelilla on kriittinen asenne YK:n toimijoita kohtaan. Mutta toki Hamasin tukijoita on löytynyt YK:n järjestöistä, mutta eihän se ole mikään ihme, siellä on valtavasti paikallisia työntekijöitä, sanoo Teivainen.
Fakta on kuitenkin se, että alueelle ei tällä hetkellä päästetä ulkomaisia toimittajia, joiden sieltä välittämää tietoa pidetään luotettavampana kuin alueella olevien palestiinalaisten. Alueelta välitetään runsaasti kuvamateriaalia, mutta kuvien välittämä todellisuus ei välttämättä vastaa oikeaa.
– Se todellisuus on ilmeisesti vielä hirvittävämpi. Lääketieteellisen julkaisun Lancetin mukaan kuolonuhreja voi olla jopa satatuhatta ja nämä palestiinalaiset journalistit, joiden kautta sitä kuvaa tulee ovat osittain Hamasin valvonnassa, mutta oman turvallisuutensa ja henkensä vuoksi, he eivät myöskään pääse joka paikkaan. Pelkään, että kun jonain päivänä alueelle päästään, se tuho tulee olemaan aivan hirvittävä, eikä kukaan voi sanoa, että kuvasto oli liioiteltua, sanoo Virtanen.
Videoiden totuudesta jatkuvaa kiistelyä
Teivo Teivainen muistuttaa, että kuva on aiemmin todistanut, miten asiat ovat. Hän esittääkin huolen tekoälyn ja deepfake-videoiden tulosta mukaan uutisointiin.
– Pian meidän on hyvin vaikeaa erottaa, että onko sitä kuvaa muokattu. Gazassahan on sitten toinen asia näistä kuvien tulkinnasta, että joskus Israelin taholta sanotaan, että siellä ollut nukke esittämässä kuollutta lasta ja sitä kautta pyritään kieltämään kuvien autenttisuus. Tai on käyty keskustelua siitä, että onko kuvissa olevilla pyöreät kasvot ja mitä se kertoo alueen nälkätilanteesta. Tälläistä tulkintaa käydään jatkuvasti, sanoo Teivainen.
Virtanen muistuttaa, että tätä varten suurimmilla mediataloilla on kuvien todentamismenettelyt.
– The New York Timesissa kerrottiin, että olemme tarkistaneet, että nämä eilen Gazasta tulleet kuvat pitävät paikkaansa. Eli jokainen itseään kunnioittava media on tämän kanssa hyvin varpaisillaan, koska kerran kiinni jääminen mustaa median maineen ja se tullaan muistamaan kaikkien niiden hyvien juttujen rinnalla, sanoo Virtanen.
Teivainen sanoo, että länsimaissa kannattaisi seurata laaja-alaisesti eri israelilaismedioiden uutisointia.
– Onhan Israelissa melko monipuolista mediaa ja niistä saa monen tyyppistä näkökulmaa. Ja tämähän on Israelin kohdalla kysymys ja kiista, että yhtäältä siellä on monipuolista ja kriittistä keskustelua maan sisällä, joka viittaisi demokraattiseen keskustelukulttuuriin ja toisaalta on nämä sotarikokset ja miehityksen jatkuminen ja tämä on suuri kiista. Mutta Israelin sisällä käydään ihan kohtalaisen hyvää ja kriittistä keskustelua, sanoo Teivainen.
Katso Rauli Virtasen ja Teivo Teivaisen haastattelu kokonaisuudessaan alta.
16:58