Naiset kertovat: Kyllä nelikymppisellä pitääkin olla ryppyjä!

Kolmenkympin kriisistä kertovissa elokuvissa on kerta toisensa jälkeen nähty kohtaus, jossa päähenkilö menee aamulla kaunistamaan kasvojaan ja kauhistus: hän löytää kasvoistaan uuden rypyn ja sekoaa! Mutta miten tavalliset naiset suhtautuvat ryppyihin? Helmi kysyi asiaa lukijoiltaan. Saimme kyselyyn yli 490 vastausta.

Vastaajista 21 prosenttia ei suonut rypyilleen ajatustakaan. 20 prosenttia sen sijaan ahdistui uurteista kasvoissaan, muttei jaksanut piilotella niitä meikein. 18 prosenttia lukijoista piti ryppyisiä kasvoja ihanina ja elämää nähneinä. Vain yhdeksän prosenttia vastanneista piilotti ikääntymisen merkit huolellisesti.

Ovatko rypyt ihania vai kamalia? Lue lukijoiden vastaukset: kuka perusteli kantansa parhaiten?

"Olen nuori nainen mummon kroppaan vangittuna"

"Ryppyjä ei havaittavissa – vielä. Olen sen päättänyt, että ennaltaehkäisemisen aloita jo ennen kolmeakymmentä, rasvoilla jne. ja vanhempana tuhlaan sitten Botoxiin tai vastaavaan. Ikinuori-lookkia en halua, mutta en halua muistuttaa mopsiakaan." Shotzz

"Toivoisin, että vastaukseni olisi että rypyt olisivat ihania eletyn elämän merkkejä iholla: nyt en voi sanoa samaa, sillä olen vasta 20-vuotias! Silmäkulmiani komistaa komeat rypyt ikään kuin olisin samanikäinen kuin äitini. Lisäksi kärsin tummista silmänalusista. Olen nuori nainen mummon kroppaan vangittuna." Kiki

"Nyt tuntuu, että ekat silmäjuonteet ovat alkaneet ilmestyä. Varsinkin hymyillessä silmien alle tulee inhottavat rypyt. Olenkin opetellut olemaan hymyilemättä, jottei ilmejuonteita tai -ryppyjä synny! Muuten kasvojen ihossa ei ole mitään vikaa." Krisse 26v.

"Jos on 40-vuotias, kyllä ryppyjä pitää olla!"

"Minulla on ehkä hyvät geenit, tai sitten elinikäinen meikittömyys on säilyttänyt ihoni kauniina. Vain jokunen naururyppy koristaa silmäkulmiani, mutta kaikki näkevät vain kauniit silmäni, eivät ryppyjä. Mitä minä muutenkaan niistä välittäisin, onhan elämässä tärkeämpiäkin asioita. Näin 47 vuoden kokemuksella!" tummasilmä

"Nyt yli nelikymppisenä huomaan ajattelevani rypyistä ja rupsahtamisesta hyvin kaksijakoisesti… Toisaalta on hyvin huojentavaa, kun on muuttumassa "näkymättömäksi", ei ole enää tarvetta näyttää nuorelta, eikä juosta näillä turhuuksien markkinoilla, vaan saa keskittyä täysin niihin asioihin, joista oikeasti pitää. On tavallaan enemmän sinut itsensä kanssa, eletty elämä näkyy ulkokuoressa. Toisaalta taas on hyvin surullista rapistua, joutuu luopumaan siitä hehkeydestä, joka nuorempana oli itsestäänselvyys ja tyytymään vähemmän viehättävään ulkomuotoon. Valehtelisin,jos muuta väittäisin… Kaikella on kuitenkin aikansa, joten olen päättänyt keskittyä tekemään asioita, joista pidän ja jättää turha murehtiminen pois asioista, joille emme mahda mitään kukaan. Itsensä pettämistä, jos lähtee tähän kilpajuoksuun mukaan aikaa vastaan, kyllä se eletty elämä näkyy, vaikka kuinka yrittäisi nuoremmalta näyttää. Hukkaa vain kallista aikaa asiaan, jolla yrittää muita miellyttää sen sijaan, että keskittyy elämään oman näköistä ja oloista elämää, siitä nauttien ja mukavaa tehden!" Aikansa kutakin

"Kun peilistä kasvojani katson, niin ekana huomio kiinnittyy aina hampaisiin. Niiden pitää olla puhtaat. Sitten tulee taas se kauhea ajatus, että koska täytyy mennä sinne hammastarkastukseen ettei vaan reiät pääse yllättämään... Rypyistä en todellakaan välitä. Nehän ovat tulleet nauramisesta!" paula

"Jos on 40-vuotias, kyllä ryppyjä pitää jo ollakin! Minä nauran paljon, ja siitä saa ryppyjä tulla. Jotain voidetta yritän laitella, mutta eipä niistä hirmusti apua ole. Eikä haittaa niin kauheasti vaikkei olekaan." Nauru

"Kauneus on katsojan silmissä, niin myös rypyt." Ruusu

"Miksi pitäisi edes yrittää näyttää iättömältä, kun kukaan ei sitä ole? Usein säälittävät yritykset pysyä nuorennäköisenä kääntyvät itseään vastaan ja saavat ihmisen näyttämään vielä ikääntyneemmältä kuin luonnollisesti vanhentunut. Sitä paitsi mitä kauheaa vanhenemisessa on?! Se tapahtuu väistämättä kaikille kuten kuolemakin – se on elämän laki. Surkeaa on, jos asiaa ei ymmärrä eikä hyväksy. En ole ikinä lätrännyt ihoani, pessyt vain tavallisella hajusaippualla ja ani harvoin voidellut. Nukkumaankin olen mennyt meikki naamassa, en tosin enää, sillä vanhemmiten kariseva ripsiväri on ruvennut ärsyttämään. Ikinä en ole ollut niin hullu, että olisin uhrannut rahaa "ryppyvoiteisiin", jotka ovat täyttä humpuukia. Kaikesta huolimatta vielä nyt ikääntyneenäkin näytän hyvältä ja saan kuulla olevani "hehkeä". Persoona ratkaisee." Glamour Girl

Vastaa uuteen kyselyyn!

Lue myös:

MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock