Näin uusi asunto-osakeyhtiölaki vaikuttaa sinun elämääsi

Löydä unelmiesi asunto Jokakoti.fi:stä.

Remonteista on tehtävä kirjallinen ilmoitus

Osakkaan on uudistuneen lain mukaan ilmoitettava taloyhtiölle etukäteen sellaisista huoneistossa tehtävistä remonteista, jotka voivat vaikuttaa yhtiön vastuulla oleviin rakennuksen osiin. Käytännössä tämä tarkoittaa kylpyhuoneremonttia, hanan ja wc-istuimen vaihtamista tai muovimaton muuttamista parketiksi.

Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostyötä. Työn suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista yhtiön valvontakuluista.

Taloyhtiön on säilytettävä remontti-ilmoitukset, pidettävä niistä luetteloa ja annettava niistä tietoja osakkeenomistajille. Näin voidaan myöhemmin tarkistaa, kuka on tehnyt minkäkin muutostyön ja kuka on vastuussa mahdollisista virheistä ja korjaustöistä.

Ilman ilmoitusta osakas voi tehdä huoneistossa lähinnä maalaus- ja tapetointitöitä.

Lisäksi uusi laki parantaa asunto-osakkeen ostajan tiedonsaantia. Jatkossa asunnon ostaja näkee isännöitsijäntodistuksesta, mitä korjauksia tai muutostöitä huoneistossa on tehty, mitä korjauksia yhtiössä on tehty ja mitä on tulossa.

Hissi tulee halvemmaksi alakerran asukeille

Uuden asunto-osakelain mukaan hissikustannukset jaetaan sen mukaan, kuinka hissin arvioidaan vaikuttavan kunkin huoneiston arvoon. Näin ollen kustannukset jaetaan alhaalta ylöspäin niin, että ylempien kerrosten asukkaat maksavat hissistä alempia kerroksia enemmän.

Jos yhtiö muodostuu kerros- ja rivitalosta, voidaan rivitalon asukkaat vapauttaa hissikustannuksista. Samoin, jos hissi rakennetaan vain osaan rapuista, osallistuvat kustannuksiin ainoastaan näiden rappujen osakkaat.

WC-istuin kuuluu taloyhtiölle

Jatkossa huoneistojen WC-istuimet ja niiden vesilaitteistot ja lämmitysjärjestelmät, kuten sähköpatterit kuuluvat taloyhtiölle. Yhtiön vastuulle menevät myös vesihanat - sekä yhtiön että osakkaan asennuttamat, jos ne vastaavat yhtiön tasoa. Kullatuista hanoista yhtiö ei vastaa uudenkaan lain aikana.

Lisäksi uudessa laissa säädetään huoneistokohtaisen vedenkulutuksen mukaiseen kustannusten jakoon siirtymisen edellytyksistä.

Muutoksia yhtiökokouksen kutsu- ja pitoaikoihin

Uuden lain mukaan yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Yhtiökokouskutsut on lähetettävä aikaisintaan kaksi kuukautta, mutta viimeistään kaksi viikkoa ennen suunniteltua kokousta. Kutsu on toimitettava kirjallisesti jokaiselle osakkeenomistajalle, mutta sen voi lähettää myös sähköpostilla, mikäli osakas on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

Uusi laki velvoittaa taloyhtiötä myös pitämään tiettyjä asiakirjoja, kuten yhtiön tilipäätöstä ja tilitarkastuskertomusta, nähtävillä kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta.

Toiminnantarkastaja pienille yhtiöille

Alle 30 huoneiston taloyhtiöiden on uudistuneen lain mukaan valittava toiminnantarkastaja, ellei yhtiössä ole tilintarkastajaa. Näin uusi laki turvaa pienten taloyhtiöiden osakkeenomistajien edut.

Vähintään 30 huoneiston yhtiössä tulee puolestaan olla KHT- tai HTM-tilintarkastaja.

Selvitys viiden vuoden korjaustarpeista

Uuden lain myötä taloyhtiöiden hallitusten on esitettävä jokaisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys viiden seuraavan vuoden korjaustarpeista. Selvityksen tulee perustua esimerkiksi kuntoarvioihin tai kuntotodistukseen. Selvityksen perusteella osakkaat saavat käsityksen lähivuosien korjauksista ja se pakottaa taloyhtiöt pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon.

Hallituksen uusi velvoite on lisäksi esittää vuosittain kirjallinen selvitys taloyhtiössä tehdyistä merkittävistä korjauksista.

Etsitkö asuntoa? Tutustu tarjontaan Jokakoti.fissä.

(MTV3)