Kahden veljeksen hengen vaatinut traaginen Airiston veneturma viime kesänä johtui Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan puutteellisesta tähystyksestä tai havaintovirheestä. Otkesin tutkintarapotti valmistui viime perjantaina. MTV Uutiset kertoo nyt raportin pohjalta, miten tapahtumat Airiston selällä viime elokuussa etenivät.
Lue myös: Airiston traagisen veneturman tutkinta valmis: Moottorivene jyräsi purjeveneen alleen, kaksi ihmistä kuoli – Tutkijat: Onnettomuuden syynä kaksi eri vaihtoehtoa
Kuuden hengen seurue lähti viime vuoden elokuun 3. päivä aamupäivällä Turun Hirvensalosta Nordic 81 MS moottoripurjeveneellä kohti Airiston eteläpäässä sijaitsevaa Seilin saarta.
Seurueessa oli neljä aikuista ja kaksi lasta. Veneen päällikkönä oli mies, jota avusti hänen veljensä. Veljekset olivat syntyneet vuosina 1969 ja 1973. Veneessä oli myös heidän puolisonsa, vuonna 1970 ja 1974 syntyneet naiset, ja kaksi 2000-luvulla syntynyttä tyttöä.
Alkumatkan seurue ajoi moottorilla, mutta Ruissalon jälkeen nostettiin purjeet. Tuuli kuitenkin heikkeni, purjeet laskettiin ja matkaa jatkettiin jälleen moottorilla. Matkanopeus oli noin viisi solmua mikä tieliikenteessä tarkoittaa vajaata 10 kilometriä tunnissa.
Toisen miehen vaimo, vuonna 1974 syntynyt nainen, ohjasi venettä miehensä ohjeiden mukaisesti. Veneen päällikkö istui veneen takakannen oikealla reunalla toisen naisen kanssa. Seurueen lapset olivat sisällä veneen kajuutassa.
Tarkoitus oli, että Seilin saarta lähestyttäessä päällikkö siirtyisi ohjaamaan venettä.
Mies ohjasi suurta venettä
Samana aamupäivänä lähti isompi vene, Fairline Targa 48 kahden hengen miehistöllä Heisalan saaren lähistöltä Paraisille Airisto Strand -lomahotellin rantaan tankkaukseen. Sieltä he jatkoivat matkaa tarkoituksenaan ajaa Airiston lomahotellilta länteen johtavaa väylää kohti Innamon saarta.
Isompaa venettä ajoi sen omistanut vuonna 1967 syntynyt mies, ja kyydissä oli hänen 1968 syntynyt vaimonsa. Mies oli suunnitellut reitin ja hän ohjasi venettä. Vaimo seurasi matkan etenemistä tabletilla. Hän istui ohjaamossa miehensä vieressä vasemmalla puolella.
Väylä oli miehelle tuttu, karttaplotteri oli käytössä, mutta päällikön ei tarvinnut seurata sitä aktiivisesti. Matkanopeus oli noin 23 solmua, eli noin 44 kilometriä tunnissa.
Matkan varrella päällikkö havaitsi muutamia veneitä.
Lue myös: Airiston veneturman muskeliveneen omistaa menestyvä yritysjohtaja – 15-metrisiä veneitä on Suomessa vain kaksi
Iso vene yritti väistää
Pienempi moottoripurjevene lähestyi Orhisaaren jälkeen veneiden kurssien risteämiskohtaa. Veneiden kulkusuunnat yhtyivät loivassa kulmassa niin, että pienempi vene tuli isomman veneen kulkusuunnassa oikealta. Isompi vene lähestyi pienempää venettä takavasemmalta.
Pienemmässä veneessä ollut seurue katseli eteenpäin kohti Seilin saarta. Ohjaushytissä ollut mies havaitsi nopeasti lähestyvän isomman veneen viime hetkellä. Hän ehti huutaa varoituksen, minkä jälkeen törmäys tapahtui muutaman sekunnin päästä.
Isomman veneen lähestyessä Päiväluotoa, vaimo kysyi mieheltään, missä Päiväluodolla sijaitseva pohjoisviitta on. Päällikkö osoitti etuvasemmalla ollutta viittaa kädellään.
Kun mies käänsi katseensa jälleen eteenpäin, hän näki edessään pienemmän veneen lähellä keulan edessä. Hän aloitti voimakkaan väistöliikkeen oikealle ja yritti kytkeä koneet peruuttamaan täydellä teholla. Toimenpiteet eivät kuitenkaan riittäneet estämään yhteentörmäystä.
Lue myös: Airiston veneturmat tapahtumat ovat selvillä – keskeinen kysymys kuitenkin ratkaisematta
Työntyi pikkuveneen päälle
Isomman veneen keula osui pienempään veneeseen ohjaushytin takareunan kohdalle takavasemmalta.
Moottoriveneen keula työntyi pienemmän moottoripurjeveneen päälle noin kolmen neljäsosan pituudelta. Samalla se rikkoi veneen vasemman laidan ja kajuutan takana olevan korotetun ohjaushytin seinän ja katon.
Törmäyksen jälkeen isompi vene luisui todennäköisesti pienemmän veneen perän kautta takaisin veteen.
Moottorivene käänsi heti takaisin onnettomuuspaikalle ja ajoi kiinni pienemmän veneen kylkeen. Veneen kuljettaja soitti hätäkeskukseen.
Kello oli 13.44, kun Varsinais-Suomen hätäkeskus sai ensimmäisen hätäpuhelun tapahtuneesta. Hetkeä myöhemmin myös lähistöllä olleesta purjeveneestä soitettiin apua.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Paikalle hälytettiin paljon yksiköitä
Pienemmässä veneessä olleet kaksi lasta siirtyivät heti isomman veneen etukajuuttaan.
Moottoripurjeveneessä olleet naiset yrittivät elvyttää pahoin loukkaantunutta veneen päällikköä. Toinen veneessä ollut mies oli tässä vaiheessa jo kuollut.
Naiset siirtyivät isompaan veneeseen vasta, kun ensihoitohenkilökunta tuli paikalle.
Hätäkeskus sai paikan koordinaatit isomman veneen päälliköltä. Paikalle hälytettiin seitsemän ensihoitoyksikköä, rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri ja meripelastusyhdistyksen pelastusalus. Ensihoidon kenttäjohtaja sai myös tiedon tehtävästä.
Pelastuslaitoksen yksiköitä hälytettiin tehtävälle kaikkiaan 19, joista osa peruttiin. Veneyksiköitä paikalle saapui viisi. Lääkärihelikopteri sai hätäkeskukselta asiantuntijahälytyksen.
Turun meripelastuskeskus sai ensimmäisen ilmoituksen tehtävästä hätäkeskukselta kello 13.45.
Pintapelastaja vinssattiin veneeseen
Pelastuslaitoksen tehtäväksi onnettomuuspaikalla jäi alueen eristäminen pitämällä veneliikenne loitolla tapahtumapaikasta. Pelastuslaitos varautui kuitenkin myös mahdolliseen ympäristövahinkoon, vesisukellustoimintaan ja eri viranomaisten venetarpeeseen.
Rajavartiolaitoksen helikopteri saapui ensimmäisenä onnettomuuspaikalle kello 14.02. Pienempään veneeseen vinssattiin ensihoitajan koulutuksen saanut pintapelastaja ja ensihoitaja. He aloittivat ensihoidon välittömästi.
Meripelastusseuran meripelastusalus saapui kohteeseen seuraavana yksikkönä kello 14.05 ja kiinnittyi onnettomuudessa vaurioituneen pienemmän veneen kylkeen. Aluksen miehistöön kuului ensihoitaja, joka siirtyi avustamaan hoitotoimenpiteissä.
Toinen mies kuoli heti, toinen sairaalassa
Meripelastusalus kuljetti myöhemmin lievästi loukkaantuneet ja muut onnettomuusveneissä olleet Airisto Strand -lomahotellille, josta kuljetus jatkui ensihoitoyksiköillä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Kaikki onnettomuudesta selvinneet kävivät lääkärintarkastuksessa.
Lääkärihelikopteri laskeutui läheiselle luodolle, josta rajavartiolaitoksen vene kuljetti ensihoitolääkärin kohteeseen noin kello 14.38.
Rajavartiolaitoksen vene lähti kuljettamaan vakavimmin loukkaantunutta potilasta kello 14.45 evakuointipaikalle. Potilasta saattoivat ensihoitolääkäri, rajavartiolaitoksen pintapelastaja ja ensihoitaja.
Evakuointipaikalta mies siirrettiin ambulassilla Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Perillä kuljetus oli kello 15.46. Mies kuoli vammoihinsa sairaalassa myöhemmin.
Heti onnettomuudessa kuollut mies kuljetettiin poliisiveneellä Turun Latokariin. Hautaustoimisto kuljetti vainajan edelleen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle Turkuun.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Isossa veneessä selvittiin vammoitta
Toinen pienessä veneessä olleista naisisat sai jatkohoitoa vaativan vamman jalkaansa ja takakannella ollut toinen nainen sai lieviä vammoja. Myös toinen lapsista sai lieviä vammoja, koska hän oli juuri ennen törmäystä nousemassa kajuutasta kannelle.
Kajuutassa ollut lapsi selvisi ilman fyysisiä vammoja, kuten myös isossa moottoriveneessä olleet.
Onnettomuuspaikan lähellä oli paljon viranomaisten veneitä, ja se houkutteli paikalle myös sivullisia.
Otkesin raportissa todetaan, että näistä veneistä ja ohi kulkeneesta veneliikenteestä aiheutui jonkin verran ensihoitoimenpiteitä vaikeuttanutta merenkäyntiä.
Poliisi ja pelastusviranomaiset pyrkivät kuitenkin pitämään sivulliset loitolla onnettomuuspaikalta.
Kriisiapua tarjottiin ja tarvittiin
Tilanne oli kaikille osallisille erittäin traumaattinen. Pienemmässä veneessä olleille ja kuolleiden miesten perheille järjestettiin kriisi-istunto neljän päivän kuluttua onnettomuudesta. Isommassa veneessä olleille oli tarjolla kriisiapua kotipaikkakunnalla.
Pelastustoimiin osallistuneille järjestettiin purkutilaisuus onnettomuuspäivänä.
Saaristomeren alueella tapahtui viisi erillistä vesiliikenneonnettomuutta samana päivänä vajaan kahden tunnin aikana. Useat päällekkäistehtävät kuormittivat meripelastuskeskusta ja koko pelastusorganisaatiota, mutta pelastus ja avustustoimet saatiin hoidettua.
Pieni vene rikkoontui pahasti
Isomman veneen pohjaan tuli törmäyksessä vain lieviä vaurioita. Fairline 48 Targa Gran Tourismo oli valmistettu Englannissa vuonna 1999.
Vene oli 15 metriä pitkä ja se painoi 13 500 kiloa. 860 hevosvoimaisen veneen huippunopeus oli noin 32 solmua ja normaali matkanopeus 15–24 solmua.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Pienemmän moottoripurjeveneen vasen laita särkyi törmäyksessä takakannen ja ohjaamohytin kohdalta ja veneen runkoon tuli lähes vesirajaan ulottuva murtuma. Ohjaamohytin katto irtosi.
Pienempi vene oli tyypiltään Nordic MS 81. Moottoripurjeveneen pituus oli 8,1 metriä ja se painoi 3 500 kg. Moottorin teho oli 29 hevosvoimaa. Veneen huippunopeus oli noin 8 solmua ja normaali matkanopeus moottorilla 5–6 solmua.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan molemmat veneet olivat merikelpoisia ja soveltuivat veneilyyn onnettomuusalueella ja vallinneissa sääolosuhteissa.
Sää oli hyvä
Turman sattuessa veneilysää oli hyvä. Ulkona oli 16–18 astetta lämmintä.
Tuulen nopeus oli lähimmällä havaintoasemalla 4–5 m/s ja puuskissa 5–7,5 m/s. Näkyvyys lähialueen havaintoasemilla oli hyvä. Alueella oli jonkin verran pilvisyyttä, mutta sää onnettomuuspaikalla oli kirkas.
Isomman veneen kuljettajana toimineella päälliköllä oli kymmenien vuosien veneilykokemus erilaisilla, myös isoilla moottoriveneillä.
Pienemmän veneen päälliköllä ja hänen veljellään oli myös kymmenien vuosien veneilykokemus. Onnettomuushetkellä pienempää venettä ohjasi toisen miehen vaimo miehensä valvonnassa.
Veljekset olivat hankkineet veneen kaksi vuotta aiemmin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Onnettomuus rekonstruoitiin
Onnettomuustutkintakeskus järjesti 27. syyskuuta onnettomuuden rekonstruktion. Veneinä käytettiin onnettomuuteen joutuneen pienemmän veneen kanssa samanmerkkistä venettä ja isompana veneenä onnettomuuteen osallisena ollutta venettä.
Sääolosuhteet vastasivat hyvin onnettomuuspäivää.
Rekonstruktiossa tehtiin useita havaintoja, joilla voi selittää tapahtumien kulkua. Siinä huomattiin muun muassa, että veneiden havaittavuus etäältä oli heikko. Veneiden muoto ja väritys sulautuivat taustalla olleiden saarten rantaviivaan.
Tähystys oli puutteellista
Otkes totesi raportissaan, että tyypillisesti perussyy yhteentörmäyksiin on puutteellinen tähystys ja niin oli myös Airiston turmassa. Keskeinen syy onnettomuuden vakaviin seurauksiin oli veneiden suuri kokoero ja isomman veneen suuri liike-energia.
Isomman veneen kuljettajana toiminut päällikkö ei havainnut pienempää venettä, joka pysyi kokonaan tai osittain veneen rakenteista johtuvissa katveissa veneiden lähestyessä nopeasti toisiaan.
Otkesin tutkintaselostuksessa todettiin, että onnettomuuteen osallisten kokemukset huolenpidosta onnettomuuspaikalla vaihtelivat. Onnettomuudessa menehtyneiden omaiset saivat tiedon toisen vainajan olinpaikasta usean päivän viivellä, mikä lisäsi heidän henkistä kuormaansa.