Joka toinen täysi-ikäinen on tyytyväinen asuinkuntansa palveluihin.
Joka toinen suomalainen epäilee aluevaltuuston mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin seuraavalla vaalikaudella, käy ilmi tuoreesta Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) tutkimuksesta. Tuleva vaalikausi on vuosina 2025–2029.
Vain reilu kolmasosa tutkimukseen vastanneista uskoo kunnanvaltuuston pystyvän vaikuttamaan kuntapalveluihin erittäin tai melko paljon.
Vielä harvempi eli noin neljäsosa luottaa aluevaltuuston mahdollisuuksiin vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin seuraavalla vaalikaudella. Puolet tutkimukseen vastanneista kyseenalaistaa aluevaltuuston mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin.
Lue myös: Perussuomalaisten vaaliohjelma: Kouluihin tarkkailuluokat, ei "pervoilua", valmistuneet lääkärit pakolla töihin julkiselle
Miehet ovat naisia luottavaisempia sekä kunnan- että aluevaltuustojen vaikutusmahdollisuuksiin.
Yli 70-vuotiaista suurin osa suhtautuu pessimistisesti aluevaltuustojen mahdollisuuksiin vaikuttaa hyvinvointialueiden palveluihin. Kunnanvaltuustojen kykyyn vaikuttaa kuntapalveluihin uskovat vähiten 51–60-vuotiaat.
Alueittain vähiten uskoa kunnan- ja aluevaltuustojen vaikutusmahdollisuuksiin on itä- ja pohjoissuomalaisilla.
Hyvinvointialueisiin tyytymättömyyttä
Joka toinen täysi-ikäinen on melko tai erittäin tyytyväinen asuinkuntansa palveluihin. Hyvinvointialueensa palveluihin on tyytyväinen harvempi, noin kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta.
Kyselyn mukaan sekä oman hyvinvointialueen että asuinkunnan palveluihin kohdistuu enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kantoja, mutta hyvinvointialueisiin ollaan asuinkuntia selvästi tyytymättömämpiä.
Hyvinvointialueiden palveluihin melko tai erittäin tyytymättömiä kertoo olevansa neljännes tutkimukseen vastanneista. Asuinkunnan palveluihin kertoi olevansa tyytymättömiä vain kuudesosa kyselyyn vastanneista.
Tutkimuksen mukaan yli 60-vuotiaat ja eläkeläiset ovat keskimääräistä tyytyväisempiä sekä oman asuinkuntansa että hyvinvointialueensa palveluihin. Lisäksi ihmisten tulotason nousu vaikuttaa tutkimuksen mukaan vaikuttavan positiivisesti tyytyväisyyteen asuinkunnan ja hyvinvointialueen palvelutarjontaa kohtaan.
Tutkimuksen toteutti Verian marras–joulukuun vaihteessa. Haastateltavana oli runsaat 1 000 ihmistä.