Keskustelu koirien jätöksistä sai jälleen pontta kevään kynnyksellä: myös valtakunnallisena Koiranpäivänä koiranomistajia muistutettiin ottamaan vastuuta ympäristöstä ja keräämään koiran kakat pois toisten tassuista. Mutta kuinka moni suomalainen itse kerää lemmikkinsä jätökset? Lue perustelut niin puolesta kuin vastaan.
Huhtikuussa pidetyn valtakunnallisen Koiranpäivän teemana oli tänä vuonna "Vastuu koiran omistajana – vastuu ympäristöstä" – eli koiran jätösten keräämisen tärkeys. Järjestyslain mukaan koirien jätökset on kerättävä taajamien hoidetuilla alueilla – vastuuntuntoinen koiranomistaja vie koiransa jätökset roska-astiaan myös muuallakin.
Koiranomistajan etiketti: Muista nämä ulkoiluttaessasi koiraa!
Tassuklubi kysyi lukijoiltaan, keräävätkö he lemmikkiensä jätökset. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoikin noukkivansa aina lemmikkinsä tuotokset pois – 24 prosenttia puolestaan ilmoitti, etteivät he keränneet jätöksiä maasta.
TOP 3: Keräävätkö suomalaiset lemmikkinsä jätökset?
1. Kyllä, aina! (55 prosenttia)
2. Ei (24 prosenttia)
3. Joskus (21 prosenttia)
Aihe herätti paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin – miksi jätökset jätettiin tietoisesti keräämättä? Lue lukijoiden perustelut.
"Lemmikinomistaja on vastuussa lemmikkinsä aikaansaannoksista"
Monet koiranomistajat kokivat, että taajama-alueella on äärimmäisen tärkeää kerätä koiran jätökset, etteivät ihmiset taikka eläimet tallaisi niiden päälle – jätösten kerääminen koettiin velvollisuutena, jotta kaupunki pysyisi siistinä ja terveyshaitat kaukana. Keväällä lumien sulettua monia ärsyttikin teiden varsilla komeilevat kasat.
"Asun lähiössä, jonka erästä vilkasta pyörätietä koristi keväällä 200 metrin matkalla yli 100 koirankikaretta. Kerään takuulla oman hauvelini jätökset ja kannustan kaikkia muitakin tapaamiani koiranulkoiluttajiani tähän."
"Keväisin tien pientareet ovat niin kamalan näköisiä, eikä ole kamalaa korjata jätöksiä pois. En ymmärrä miten se voi olla niin vaikeaa."
"Olen aina kerännyt koirani jätökset, on sitten kakannut kaupunkialueella pyörätien pientareelle tai maalle muutettuamme maantien pientareelle. Mielestäni se vaan on itsestään selvää. Jätösten kerääminen on aika minimaalinen vaiva siihen nähden, mitä kaikkea muuta koiran kanssa eläminen vaatii. Ja jos jotkut ovat niin ääliöitä, että roskaavat luontoa, niin ei kai meidän koiranomistajien kannata olla yhtä ääliöitä ja jättää ne koiran jätökset levälleen sinne tänne. Juu, maatuvat kyllä aikanaan, mutta eivät koiran jätökset kuulu kaupunkikuvaan. Sen verran voisimme kaikki elinympäristöämme ja sen viihtyvyyttä arvostaa. Ja myös huomioida kanssaihmiset."
"Kerään omien ja toisten lemmikkien terveyden vuoksi. Toisaalta on mukavampi ulkoilla kun ei tarvitse pelätä tossujen pohjien sotkeutuvan."
"Jokainen lemmikinomistaja on vastuussa lemmikkinsä aikaansaannoksista. Myös jätöksistä."
"Koiran jätökset tien vieressä nurmikkoalueella ovat inhoja ja toiseksi olen kokenut sen kun koirani sai muiden jätöksistä alkueläin-taudin, en halua että toiset joutuvat sen kokemaan. Siis ryhdistäytykää koiranomistajat ja kerätkää lemmikin jätökset, niin kaikilla on mukavampaa!"
"Mieluummin kasat pusikossa/roskiksessa kuin kengänpohjassa... Ja jätösten osoitehan riippuu siitä hihnan toisessa päässä olevasta kaksijalkaisesta."
"Kyllä koska haluan pitää kadut siisteinä. En halua, että joku toinen joutuu kuuraamaan koiransa tassuja sen astuttua minun lemmikkini jätöksiin enkä myöskään halua sitä tehdä itse. Tuntuu kyllä olevan todella kova vaiva toisille tämä jätösten kerääminen, ei vissiin poljet taivu. PS. Ei se lumeen sula!"
Moni myös koki, että jätösten keräämättä jättäminen aiheuttaa kanssaihmisissä niin suurta ärtymystä, vihaisia katseita ja huomautuksia, että niin pienellä vaivalla tehty ele oli kannattava.
"Kyllä kerään, koska ärsyttää (erityisesti näin keväisin), kun kaikki eivät niitä kerää pois. Lumien sulettua jätöksiä on ollut keskellä tietä. Itse en halua aiheuttaa samanlaista ärtymystä muille."
"Kyllä, aina muualta paitsi jos koira voi mennä metsikköön. Olen kovin kärkäs paheksumaan kanssaihmisiä jotka jättävät keräämättä. Kukaan ei halua astella kenenkään jätöksiin, siis KERÄTKÄÄ NE POIS!"
"Korjaan, koska asiasta on tullut niin tulenarka."
"Asumme maalla"
24 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, etteivät he keränneet lemmikkinsä jätöksiä. Vastauksia perusteltiin maantieteellisesti: moni koki esimerkiksi, etteivät metsään tehdyt terveiset tarvinneet noukkijaa eikä vapaana olleen lemmikin tuotoksia pystynyt edes silmällä pitämään.
"En, koska koirat tekee jätökset mahdollisimman kauas ojaan kävelytiestä ja/tai metsään jonnekin tiheään ryteikköön missä ne ei häiritse edes marjanpoimijoita. Kyllä maalla on mukavaa!"
"Ulkoilemme metsässä hoitamattomilla poluilla. Järjestyssääntö ei velvoita keräämään. Tosin pussi mukana, jos käy "vahinko" hoidetuilla alueilla."
"Käyn koiran kanssa omassa metsässä, voi tehdä tarpeensa vapaasti. Myös kissa liikkuu ulkona vapaasti."
"Oma "tontti" 25 ha eikä naapureita mailla halmeilla. Miksi keräisin?"
"Asumme maalla, jossa koirat asioivat metsässä."
"Ei tarvitse koska asumme maalla ja koiramme saavat juoksennella vapaina. Naapuritkin kun ovat enemmän tai vähemmän sukulaisia."
"Koirani oppi jo pentuna tekemään jätöksensä ojaan ja ryteikköön. Ei se koskaan tee tarpeitaan kulkuväylälle tai edes nurmikkoalueelle. Hoitamattomilta alueelta kakkoja ei lain mukaan tarvitse korjata!"
"Koiran jätösroskikset puuttuvat kokonaan. Tietty korjaan jätökset jos koirani tekee keskelle tietä."
"En kerää koirien jätöksiä luonnosta"
Tassuklubin kyselyyn vastanneista 21 prosenttia kertoi keräävänsä koiran jätökset joskus: etenkin metsässä ulkoilevien koirien jätökset jätettiin herkemmin luonnonhelmaan maatumaan. Myös roska-astioiden puutteellisuus harmitti monia.
"Joskus, koska lenkkeillessämme omassa metsässä ja haja-asutusseudulla ei ole aina tarpeen kerätä kikkareita. Maatuvan tuotteen kerääminen muovipussiin (vaikka olisikin maatuva) kuormittaa luontoa turhaan. Taajamassa kerään kyllä, samoin mikäli koira sattuu haja-asutusalueellakin asioimaan jonkun piha-alueelle tai sen läheisyyteen."
"Kerään, silloin kun se on selkeästi polulla/tiellä/kulkuväylällä tai muuten näkyvällä ja huonolla paikalla. Jos koira metsäpolulla tekee tarpeensa reilusti polun ulkopuolelle tai ulkoilureitillä ojanpohjalle, jätän sen sinne muuttumaan osaksi luonnon kiertokulkua."
"Kerään koirani jätökset aina kaupungin keskustassa. Taajamissa kerään vain, jos koira tekee tarpeensa tielle. Yleensä se menee niin kauas pientareelle ettei siellä kukaan kävele. Asun maaseudulla, joten täällä en kerää. Häviävät luonnostaan eikä niihin kukaan täällä tallo. En koskaan anna koiran tehdä tarpeitaan ihmisten porteille tai postilaatikoille yms. Itseäni ei koskaan ole häirinnyt koiran tai kissan kakat."
"Asun maalla metsän laidassa. En kerää koirien jätöksiä luonnosta. Kaupunki ja taajama alueelta AINA!"
"Pyrin näkyville paikoille tehdyt jätökset siivoamaan, mutta eipä täällä ole oikein roskiksia mihin niitä laittaa mitä suuresti ihmettelen ja joskus ovat olleet kädet niin täynnä että hommasta tulee liian hankalaa."
"Kerään koirani jätökset aina kaupungissa, lähiöalueella ja koirapuistossa. Kun käyn koirani kanssa metsässä ja meidän saksanpystykorva tekee tarpeensa jonkin kaukaisen puskan taakse, niin silloin en käy sitä keräämässä. Se ei ole kenenkään edessä siellä ja kyseessä on kuitenkin maatuva aines."
"Kerään jätökset taajamien hoidetuilta alueilta. Miksi alkaisin metsässä tai pellolla keräilemään maantuvaa ainetta kotiin kannettavaksi? Siitä tulisi höhlä olo."
Kissanomistajilla on myös omat haasteensa
Myös kissanomistajat osallistuivat keskusteluun omalta osaltaan. Moni muistuttikin, että kissanomistajan on tärkeää pitää huolta kissanhiekkalaatikon siisteydestä: kissat herkkinä luontokappaleina eivät siedä likaista vessaa, ja kipittävätkin muutoin väärin paikkoihin asioimaan.
"Isis on maatiaiskissa neitokainen, joka ilmoittaa äänekkäästi kun on tarvista kerätä jätökset, se kapsuttelee tassullaan ja kynsillään hiekkalaatikon reunaa sekä vessan lämpöpatteria, joka onneksi on kylmä. Ilmeisesti Isis haluaa hiekkalaatikon olevan siisti ja siihen minä pyrin myös. Hiekan vaihdon yhteydessä desinfioin hiekkalaatikon, joten toivottavasti ei niitä loisia ja haitallisia mikrobeja pääse pesiytymään hiekkalaatikkoon."
"Lähinnä siksikin korjaan jätökset, että heidän on sitten miellyttävämpi käydä hiekkalaatikollaan kotona. Kissani eivät tee ikinä tarpeitaan ulos, sillä rotukissoina niiden emo on ne sisälaatikolla opettanut jo pentuna käymään."
"Minulla on kaksi sisäkissaa, joten lienee selvä, että siivoan niiden hiekkalaatikon useamman kerran päivässä. Akvaariokalojemme jätöksiä en siivoa ihan joka päivä... Meillä hamsteritkin käyttävät omia hiekkalaatikoitaan, joten ovat hyvin sivistyneitä otuksia."
Mutta myös ne kissanomistajat, joiden lemmikit elivät maaseudulla, jättivät kissojen tuotokset omille teilleen.
"En todellakaan kerää. Asutaan maalla ja kissa saa elää kissan elämää. Metsäkin kaipaa lannoitetta."
"Kissani ovat ulkokissoja, ja en siis silloin tiedä mihin ne jätöksensä jättävät."
"Talvella hiekkalaatikkoon sisälle, koska ei käy talviaikaan ulkona. Keväästä alkaen ulos, on omakotitalo ja naapurit kaukana ja kissahan peittää hyvin jätöksensä!"
"Meillä on ulkokissoja maaseudulla, niiden jätösten jäljittäminen olisi suuri seikkailu jo etsintävaiheessa pitkin metsiä ja aukioita... "
Tassuklubin kyselyyn vastasi yhteensä 961 henkilöä.
Mitä mieltä sinä olet? Keräätkö sinä aina lemmikkisi jätökset? Kommentoi!
AVA
Kuvat: Shutterstock