Asuintaloissa ja muissa rakennuksissa eletään nykyään niin huolettomasti, että energiaa menee vuosittain hukkaan yhteensä yhden ydinvoimalan verran. Ratkaisu ongelmaan löytyy kokonaisvaltaisesta energiatehokkuudesta.
Energiatehokkuus on vasta viime vuosina noussut suureksi puheenaiheeksi – osittain energian hinnannousun ja osittain ilmastonmuutoksen vuoksi. Ongelma on kuitenkin todellinen, sillä kiinteistöissä hukataan vuosittain hirvittävät määrät energiaa ja samalla rahaa.
– Teollisuuden puolella on toki paljon painoa, sillä siellä käytetään noin neljäsosa kokonaisenergiasta. Asuntorakentamisessa ja asumisessa kuluu kuitenkin jopa 40 prosenttia kaikesta energiasta, joten on selvää, missä energiansäästön painopisteen pitäisi olla, toteaa kiinteistötalouden professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta.
Energiatehokkuudesta koituu kiinteistöille selvää säästöä, joidenkin arvioiden mukaan jopa satojatuhansia euroja vuodessa. Junnila muistuttaa, että esimerkiksi kerrostalossa säästöt koituvat suoraan asukkaiden hyväksi.
– Yhtiövastikkeesta noin puolet on energiakustannuksia. Kun käyttökustannukset alenevat, kiinteistön arvo nousee. Meillä on kiinteistöissä miljardin euron markkina, jonka tuotto on yli 40 prosenttia. Hyvistä osakkeista saattaa saada 15 prosentin tuoton, Junnila vertaa.
Ilmanvaihto ja lämmitys suurimmat ongelmat
Kiinteistöissä kuluu eniten energiaa epätasapainossa olevien järjestelmien vuoksi, suurimmat energiasyöpöt ovat yleensä ilmanvaihto ja lämmitys. Ongelmat ovat samankaltaisia niin asuinrakennuksissa kuin julkisissakin kiinteistöissä.
– Jos esimerkiksi lämmitysjärjestelmä on epätasapainossa, lämmitystä voidaan joutua pitämään täysillä, jotta saadaan asuinrakennuksen viimeinenkin huoneisto lämpiämään. Silloin toisissa asunnoissa kärsitään kuumuudesta, selvittää ekokoulutettu huoltomies Antti Janhunen Lassila & Tikanojalta.
Miten energiatehokkuutta sitten saadaan parannettua? Yksi takuuvarma keino on kiinteistönhoidon järkevöittäminen.
– Poistetaan päällekkäisyydet eli ei esimerkiksi lämmitetä ja jäähdytetä samaan aikaan. Karsitaan turha valaistus ja suljetaan turhat laitteet, ja tietysti seurataan koko ajan, ettei järjestelmiin tule virheitä, joiden vuoksi energiaa menisi hukkaan. Kaiken tämän pystyy tekemään niin, etteivät asuinmukavuus ja sisäolosuhteet kärsi, Janhunen sanoo.
Kiinteistönhoidolla on iso rooli, mutta myöskään kiinteistön käyttäjien eli esimerkiksi asukkaiden merkitystä ei pidä unohtaa.
– Niin hassulta kuin se kuulostaakin, asukas voi olla yksi kiinteistön energiasyöpöistä. Omaa käyttäytymistä kannattaa seurata ja tarvittaessa muuttaa sitä järkevämpään suuntaan.
Pitkäjänteinen prosessi
Pienenevät kustannukset ovat yksi syy siihen, miksi kiinteistöissä suhtaudutaan energiatehokkuuden parantamiseen pääasiassa positiivisesti. Energiatehokkuuden parantamisessa ei kuitenkaan kannata ryhtyä huiskimaan ja räiskimään suin päin, vaan projekti on suunniteltava huolellisesti.
– Esimerkiksi kerrostalossa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tilataan paikalle ammattilainen katsomaan kokonaisuutta: mihin energiaa kuluu ja mitä menee hukkaan. Ei kannata vain korjata virheitä jälkikäteen, vaan pyritään ennakoimaan riskitekijöitä, sanoo professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta.
Keskitetyllä energianhallinnalla ja ekohuollolla pystytään parantamaan olosuhteita kiinteistöissä: energianhallintakeskus tarkkailee laitteiden toimintaa ja ekokoulutettu huoltomies toimii paikan päällä silminä ja korvina.
– Lopputuloksena saadaan säästöä ja parhaat mahdolliset olosuhteet kiinteistön käyttäjille, lupaa huoltomies Antti Janhunen.
Energiatehokkuuden top 6:
1. Ilmanvaihto
– Onko ilmanvaihto päällä järkevän ajan?
– Onko ilmanvaihto käytössä vain tiloissa, joita käytetään?
2. Päällekkäisyys
– Käytetäänkö lämmitystä ja jäähdytystä järkevästi eikä samanaikaisesti?
3. Valaistus
– Onko valaistus säädetty järkeväksi esimerkiksi liiketunnistimien avulla?
– Ovatko valot päällä vain tiloissa, joissa ollaan?
4. Sähkölaitteiden käytön optimointi
– Ovatko laitteet mahdollisimman energiatehokkaita?
– Ovatko sähkölaitteet kunnossa?
– Ovatko laitteet päällä vain silloin, kun niitä tarvitaan?
5. Nopea reagointi mahdollisiin laitevikoihin
– Puututaanko laitevikoihin ajoissa tai jo ennakolta?
6. Kiinteistön käyttäjät
– Toimivatko kiinteistön käyttäjät, esimerkiksi asukkaat, järkevästi ja energiatehokkaasti?
(MTV LIFESTYLE – DESKI)