Asuintaloissa ja muissa rakennuksissa eletään nykyään niin huolettomasti, että energiaa menee vuosittain hukkaan yhteensä yhden ydinvoimalan verran. Ratkaisu ongelmaan löytyy kokonaisvaltaisesta energiatehokkuudesta.
Energiatehokkuus on vasta viime vuosina noussut suureksi puheenaiheeksi – osittain energian hinnannousun ja osittain ilmastonmuutoksen vuoksi. Ongelma on kuitenkin todellinen, sillä kiinteistöissä hukataan vuosittain hirvittävät määrät energiaa ja samalla rahaa.
– Teollisuuden puolella on toki paljon painoa, sillä siellä käytetään noin neljäsosa kokonaisenergiasta. Asuntorakentamisessa ja asumisessa kuluu kuitenkin jopa 40 prosenttia kaikesta energiasta, joten on selvää, missä energiansäästön painopisteen pitäisi olla, toteaa kiinteistötalouden professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta.
Energiatehokkuudesta koituu kiinteistöille selvää säästöä, joidenkin arvioiden mukaan jopa satojatuhansia euroja vuodessa. Junnila muistuttaa, että esimerkiksi kerrostalossa säästöt koituvat suoraan asukkaiden hyväksi.
– Yhtiövastikkeesta noin puolet on energiakustannuksia. Kun käyttökustannukset alenevat, kiinteistön arvo nousee. Meillä on kiinteistöissä miljardin euron markkina, jonka tuotto on yli 40 prosenttia. Hyvistä osakkeista saattaa saada 15 prosentin tuoton, Junnila vertaa.
Ilmanvaihto ja lämmitys suurimmat ongelmat
Kiinteistöissä kuluu eniten energiaa epätasapainossa olevien järjestelmien vuoksi, suurimmat energiasyöpöt ovat yleensä ilmanvaihto ja lämmitys. Ongelmat ovat samankaltaisia niin asuinrakennuksissa kuin julkisissakin kiinteistöissä.
– Jos esimerkiksi lämmitysjärjestelmä on epätasapainossa, lämmitystä voidaan joutua pitämään täysillä, jotta saadaan asuinrakennuksen viimeinenkin huoneisto lämpiämään. Silloin toisissa asunnoissa kärsitään kuumuudesta, selvittää ekokoulutettu huoltomies Antti Janhunen Lassila & Tikanojalta.
Miten energiatehokkuutta sitten saadaan parannettua? Yksi takuuvarma keino on kiinteistönhoidon järkevöittäminen.
