Kallistuvia tuontiautoja, heikkenevää paperivientiä ja vähemmän matkailijoita Suomeen. Britannian mahdollinen EU-ero voi tarkoittaa kaikkea tätä tai sitten ei.
Kauppaa rassaa tällä hetkellä ennen kaikkea epävarmuus tulevasta, kertoo kauppapoliittinen asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Kauppasuhteet voidaan kuitenkin järjestää monin tavoin.
Lähinnä nykytilannetta olisi niin sanottu Norjan malli, jossa Britannialla olisi edelleen lähes täysi pääsy EU:n sisämarkkinoille.
Britannia on Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa, mutta Suomesta viedään Britanniaan melko vähän kuluttajatuotteita. Tärkeimmät vientituotteet ovat metsäteollisuuden tavaraa: paperia, pahvia, vaneria, lastu- ja kuitulevyjä.
Britannian mahdollisen EU-eron vaikutukset tuntuisivatkin todennäköisesti voimakkaimmin metsäteollisuudessa.
Kahvit yhä Huhtamäen kupista
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan brexit voisi tarkoittaa Suomessa lähivuosina jopa 15 000 työpaikan menetystä. Mahdolliset menetykset liittyisivät talouskasvun hidastumiseen ja koskisivat kaikkia aloja.
– Aavistuksen verran ne voisivat painottua Britanniaan vieville toimialoille, Sund katsoo.
Johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista toteaa, etteivät mahdolliset muutokset juuri vaikuttaisi suomalaisbrändeihin, joita tuotetaan jo Britanniassa. Britit voisivat todennäköisesti edelleen napata kahvinsa pikaruokaravintoloista Huhtamäen pahvikuppeihin.
Korkojen nousu mahdollinen
Britanniasta tuodaan Suomeen esimerkiksi raakaöljyä, lääkkeitä ja autoja, lähinnä japanilaisia merkkejä, kuten Toyotaa ja Nissania. Mahdolliset tuontitullit voisivat nostaa muun muassa autojen hintoja. Vuori arvioi, että globaalit autojätit saattavat kuitenkin siirtää tuotantoaan Britanniasta maihin, joista autoja on mahdollista tuoda halvemmalla.
Vuori katsoo, että Britannian tilanne voi vaikuttaa suomalaiskuluttajaan tuntuvimmin talouden yleisen epävarmuuden kautta. Jos esimerkiksi korot lähtevät nousuun, se tuntuu heti asuntovelallisen kukkarossa. Myös opiskelu Britanniassa voi vaikeutua ja kallistua, jos maa jää EU:n opiskelijavaihto-ohjelmien ulkopuolelle. Sen sijaan tavaroiden hinnoissa tai saatavuudessa tuskin tapahtuu suuria muutoksia.
Matkailun kannalta iso kysymys on, millaiseksi punnan arvo vakiintuu ja pyrkiikö Britannia pitämään sen alhaalla tukeakseen kilpailukykyään. Heikko punta voisi vähentää brittituristien virtaa Suomeen, mutta hyödyttäisi suomalaismatkaajia.