Lähes neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta piti painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina.
Sanomalehdet pitävät pintansa luotetuimpana mediana, käy ilmi Uutismedian liiton teettämästä tutkimuksesta.
Lähes neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta piti painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Seuraavaksi eniten luotettiin tv-kanaviin ja niiden verkkopalveluihin, joihin luotti kolme viidestä kyselyyn vastanneesta. Radiokanavia ja niiden verkkopalveluita piti luotettavimpana runsaat kaksi viidestä vastaajasta.
Sanomalehdet saivat luotettavimman median ykkössijan kaikissa ikäluokissa. Televisiota ja radiota luotettavimpana pitivät erityisesti yli 65-vuotiaat.
Sosiaalista mediaa, tubettajia, blogeja ja muita verkkolähteitä piti luotettavimpana ainoastaan 1–5 prosenttia kyselyyn vastanneista.
– Jopa kansallisen turvallisuuden takia on hienoa nähdä, että suomalaiset tunnistavat selkeästi erot erilaisten medioiden, tietolähteiden ja ajanviettoalustojen välillä. Valeuutiset ja yhteiskunnan hajaannukseen sekä demokratian murentamiseen pyrkivä piilovaikuttaminen eivät saa jalansijaa, kun luottamus kohdistuu journalistisin periaattein, päätoimittajavastuulla toimivien uutismedioiden sisältöön, sanoo Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.
Luotettavuus, asiantuntevuus ja riippumattomuus tärkeitä
Lähes yhdeksän kymmenestä tutkimukseen vastanneesta valitsi luotettavuuden tärkeimmäksi uutis- ja ajankohtaismedioiden ominaisuudeksi. Toiseksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousi asiantuntevuus ja kolmanneksi riippumattomuus.
Myös asiantuntevuudella ja riippumattomuudella mitattuna sanomalehdet pitivät kyselyssä ykkössijaa. Niin ikään televisio piti paikkansa toisensa ja radio kolmantena samoin kuin luotettavuudella mitattuna.
Kyselyyn vastanneista vain 3–7 prosenttia yhdisti asiantuntevuuden tai riippumattomuuden sosiaaliseen mediaan, tubettajiin, blogeihin ja muihin verkkolähteisiin.
Iro Researchin toteuttamaan tutkimukseen haastateltiin elokuussa tuhat vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali on runsaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.