Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa oli lauantaina tähän asti laajimmat mielenosoitukset vallan kaapannutta sotilasjunttaa vastaan. Juntta on yrittänyt tukahduttaa siihen kohdistunutta vastustusta muun muassa estämällä lähes täysin pääsyn internetiin.
Aiemmin sotilasjuntta oli jo tukkinut pääsyn Twitteriin ja Instagramiin. Myös Facebook on nyt Myanmarissa kielletty, kertoo BBC.
Kaikesta huolimatta tuhannet mielenosoittajat kerääntyivät lauantaina kaduille Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa. Monet mielenosoittajat nostivat ylös kolme keskimmäistä sormea, mistä on tullut armeijan vallankaappauksen vastainen symboli. Joillakin oli punainen otsanauha. Punainen väri liitetään armeijan syrjäyttämän maan johtajan Aung San Suu Kyin Kansallinen demokratia -puolueeseen.
Väkijoukon kuultiin huutavan "Alas sotilasdiktatuuri" ja "Sotilasdiktaattori, epäonnistuu, epäonnistuu; demokratia, voittaa, voittaa".
Jotkut mielenosoittajat kantoivat Suu Kyin ja presidentti Win Myintin kuvia ja vaativat heidän vapauttamistaan.
Lue myös: Myanmarin syrjäytetyn johtajan avustaja moitti vallankaappausta – poliisi haki miehen talteen
Mielenosoittajat sanoivat palaavansa kaduille
Yangonissa bussien kuljettajat soitattivat ajoneuvojensa äänimerkkejä mielenosoittajien tueksi. Mielenosoittajat jakoivat poliiseille ruusuja ja vesipulloja ja kehottivat näitä tukemaan ihmisiä eikä uutta hallintoa.
– Me olemme täällä taistelemassa seuraavan sukupolvemme puolesta, vapauttaaksemme heidät sotilasdiktatuurista, sanoi yksi mielenosoittaja.
Protestit Yangonissa päättyivät lauantaina iltahämärissä, mutta mielenosoittajat sanoivat palaavansa kaduille sunnuntaina.
Lauantaina pari tuhatta ihmistä osoitti mieltään myös Myanmarin toiseksi suurimmassa kaupungissa Mandalayssa, kertoivat uutistoimitus AFP:n paikalla olleet toimittajat.
Myanmarissa vähemmistöt pelkäävät sotilasvallankaappauksen lisäävän väkivaltaa, kirjoittaa muun muassa qatarilainen uutiskanava al-Jazeera.
Vuonna 2017 maan asevoimat aloitti länsirannikolla sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa niin kutsutun "puhdistusoperaation", jonka seurauksena tuhansia ihmisiä on kuollut ja satoja tuhansia on paennut naapurimaa Bangladeshiin. Suurin osa paenneista on rohingya-muslimeja. Suu Kyi ja hänen hallintonsa eivät tehneet paljoakaan vuonna 2017 alkaneen vainon pysäyttämiseksi. Sen sijaan Suu Kyi puolusti Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa maan asevoimien toimia.