MTV3:n F1-toimittajalla Erkki Mustakarilla on takanaan 411 työviikonloppua formula ykkösissä.
Tulevan viikonlopun Italian GP on Mustakarille viimeinen F1-osakilpailu paikanpäällä työtehtävissä. Loppukauden ajan Mustakari raportoi MTV3.fille ja Radio Novaan kotitoimituksesta käsin.
- Toimittajan urani käynnistyi Monzassa vuonna 1982, kun Keke Rosberg taisteli maailmanmestaruudesta. Nyt on vuorossa 2013 ja Monza. Sieltä mistä tämä reissaaminen alkoi, niin sinne tämä vakavampi reissaaminen nyt loppuu, Mustakari sanoo.
- Tänä päivänä kuulun siihen noin kymmenen henkilön joukkoon, jonka jäsenillä on saman verran, tai joillain jopa hieman enemmän, GP-viikonloppuja kuin minulla. Minä olen siitä erilainen siinä joukossa, että muilla on useita tarkoituksella väliin jätettyjä osakilpailuja, kun taas meikäläinen on kiertänyt kaikki osakilpailut kalenterissa. Minulle on kertynyt syyskuusta 1989 lähtien melkein kaikki kisat. Viime vuonna ainoa väliin jäänyt kisa oli Bahrain, koska siellä oli niitä poliittisia levottomuuksia. Tänä vuonna minulla on jäänyt Kiina ja Kanada väliin, Mustakari jatkaa.
Pitkään jatkunut suomalaismenestys on pitänyt kiinnostuksen formula ykkösiä kohtaan koko ajan korkealla Suomessa.
- Fiilikset ovat omalla tavallaan haikeat, koska minulla on ollut ilo raportoida autourheilusta, jossa on koko ajan ollut hyvin menestyviä suomalaisia mukana. Se on iso syy siihen, että näitä vuosia on kertynyt näin paljon tässä hommassa. Olen enemmän kuin kiitollinen siitä, että meillä on sellaisia ihmisiä kuin Mika Häkkinen, Jyrki Järvilehto, Mika Salo, Heikki Kovalainen, Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas. Ilman heitä tällainen rupeama ei olisi ikinä ollut mahdollista, Mustakari sanoo.
Mustakarin F1-uran mieleenpainuvimmat tapahtumat:
Sennan ja Ratzenbergerin kuolema samana viikonloppuna
- Muutama järkyttävä kisaviikonloppu nousee aina herkemmin pintaan. Vappuna 1994 Ayrton Senna ja Roland Ratzenberger menehtyivät yhden viikonlopun aikana Imolassa. Siinä oli lisäksi kilpailun alussa sellainen tapahtuma, että Pedro Lamy ajoi Lotuksella Jyrki Järvilehdon Benetton-auton perään. Jyrki oli viidennessä lähtöruudussa eikä saanut autoaan liikkeelle, kun lähtövalot vaihtuivat. Hänen autonsa meni ihan tuhannen päreiksi. Me suomalaistoimittajat olimme Benettonin varikkotiloissa selvittämässä, miten Jykä oikein voi. Kilpailu käynnistyi sillä aikaa uudestaan turva-auton takana. Melkein saman tien tuli täydellinen hiljaisuus. Me ihmettelimme, mitä nyt tapahtui, kun ihmiset rupesivat juoksemaan varikolla levottomina edestakaisin. Varsinkin Williams-tallin väen ilmeestä näki, että nyt on tapahtunut jotain outoa. Sieltä menimme sitten hirveällä kiireellä lehdistöhuoneeseen selvittämään, mitä on tapahtunut. Selvisi, että Senna on ajanut niin pahasti ulos, että tilanne näyttää huonolta. Henkeä pidätellen siinä seurattiin, mitä tuleman pitää.
- Edellisenä päivänä Ratzenberger oli kuollut. Tunnelma oli siinä kohtaa niin maassa kuin ikinä olla voi. Ensimmäinen tieto, jonka minä kuulin, oli se, että Ayrton Senna on aivokuollut. Häntä ei ollut vielä julistettu kuolleeksi. Virallinen vahvistus Sennan menehtymisestä tuli vasta, kun kilpailu oli ajettu loppuun. Mika Häkkinen ajoi silloin kolmanneksi. Se oli vähän kornia katsoa, kun kuskitkaan eivät tienneet, mitä Sennalle oli tapahtunut, niin puolittainen riemuitseminen palkintopallilla johtui vähän siitä. Me pressissä tiesimme ehkä vähän enemmän kuin kuskit, Mustakari muistelee.
Häkkisen ulosajo
- Australian Adelaidessa 1995 Mika Häkkinen ajoi päin rengasvallia ja oli menettää henkensä. Ne olivat sydämen pysäyttäviä hetkiä. Välillä tuntui, että onko tässä touhussa mitään järkeä, kun hinta on noin kallis.
Häkkisen menestys
- Mestaruuksien ohi nousee tavallaan Mika Häkkisen ensimmäinen osakilpailuvoitto Jerezissä 1997. Se oli kauden päättävä Euroopan GP ja Häkkinen voitti siellä. Me suomalaistoimittajat, jotka olimme siellä töitä tekemässä, ajattelimme, että tästä saattaa seurata ketsuppipulloilmiö. Ja niinhän siitä seurasikin. Seuraava vuosi oli Häkkisen vuosi ja vielä sitä seuraavakin. Kaudella 1998 Mika sai tehdä ihan tosissaan työtä mestaruuden eteen. Se ei tullut lahjana, vaan viimeiseen kilpailuun lähdettäessä mahdollisuus mestaruuteen oli vielä kahdella miehellä ja Mika oli heistä se, joka sen otti. Vuotta myöhemmin tilanne oli Mikan kannalta melkein vielä vähän huonompi, mutta 1999 mestaruus tuli niin ikään Häkkiselle.
- Työiltani Häkän ensimmäisen voiton jälkeen venyi niin pitkälle, että kun pääsin illan päätteeksi ajamaan hotellille Cádiziin, niin kaikki ravintolat olivat jo suljettuja. Ei edes nakkikioskia löytynyt. Minulla oli sudennälkä, mutta mitään ruokapaikkaa ei löytynyt. Hotellihuoneessani oli puolentoista litran vesipullo ja juhlaillalliseni Häkkisen voiton kunniaksi oli sitten se, kun join puolet siitä vesipullosta. Seuraavana aamuna piti olla heti kuuden jälkeen Jerezin lentokentällä kotimatkaa varten. Aamupalani oli sitten täsmälleen samanlainen kuin iltapalani: join loput siitä vesipullosta. Jos joku ajattelee, että formulakisoissa oli varmaan kivat juhlat, kun Häkkinen voitti, niin voin sanoa, että henkisellä tasolla kyllä, mutta fyysisesti ja ruokailua ajatellen täysi nolla, Mustakari naureskelee.
Mustakarin viimeinen F1-lähetys: lähetä legendalle onnittelut!