Suomalaiset ovat yhä tarkempia siitä, keitä tai mitä he huolivat naapurikseen. MTV3 Uutisten kyselyssä epämieluisimmaksi naapureiksi nousivat moottoripyöräkerhot, ilotalot, päihdehuoltolaitokset ja vankien tukiasunnot. Kyselyyn vastanneista kolmannes valitsi epämieluisaksi naapuriksi afrikkalais- ja itäeurooppalaistaustaisen maahanmuuttajan.
Mieluisin naapuri kyselyn vaihtoehdoista oli vanhainkoti.
– Kaupunginosat tai talonyhtiöt kilpailevat yhä enemmän alueen arvostuksesta. Suomen nimby-ilmiössä on tiettyjä sosiaaliryhmiä, joita harvempi haluaa omalle alueelleen, sanoo sosiaalitieteiden tutkija Timo Kopomaa Helsingin yliopistosta.
Nimby-käsite tulee englannin kielen sanoista Not In my Back Yard, mikä tarkoittaa ei minun takapihalleni. Julkisuudessa nimby-ilmiön kasvua on kuvastanut vammaisasuntolan vastustus Espoossa ja penseys päihdekuntoutujien tukiasuntoja kohtaan Helsingin Töölössä.
– En minä haluaisi ketään noista naapurikseni. Ne tekevät ilkivaltaa ja murtautuvat sisään, sanoo Anna-Liisa Dahlström Roihuvuoresta.
– En henkilökohtaisesti ymmärrä, miksi ihmiset pelkäävät niin paljon toisia ihmisiä, pohtii Precious Toppari Kalliossa.
Festivaalien vastustus oman kodin läheisyydessä oli kyselyssä myös voimakasta, mutta Kopomaa epäilee sen vain johtuvan vuodenajasta.
"Ympäristö halutaan nähdä peilinä"
Tutkijan mukaan omien asuinalueiden maine nähdään nykyään yhä tärkeämpänä.
– Ihmisen ympäristö on kuin peili. Me näemme ympäristössämme itsemme. Vieraalta tuntuvat ryhmät, joihin liitetään joitakin kielteisiä ominaisuuksia, herättää huolestuneisuutta, sanoo Kopomaa.
Tutkija muistuttaa, että suvaitsevaisuudesta on helppo puhua, mutta asenne voi muuttua, kun jokin turvattomalta tuntuva tuleekin lähelle.
– Nimby on toisaalta inhimillinen ilmiö. Uskon kuitenkin, että hyvässä mielessä sana kärsii vielä inflaation ja vuorovaikutus kasvaa, Kopomaa sanoo.