MTV Uutiset kysyi: Maksaako Migri vastaanottokeskuksista ylihintaa? "Ei ehditä kilpailuttaa"

Yhä useampi yritys on lähtenyt mukaan vastaanottokeskusbisnekseen, ja moni arvelee yritysten käärivän toiminnasta hyvät voitot. Keskusten ylläpitoa ei ehditä kilpailuttaa, vaikka summa yleensä ylittää hankintalain kilpailutusrajana olevan 134 000 euroa.

– Maahanmuuttoviraston (Migri) pääjohtaja Jorma Kuuluvainen, maksaako Migri ylihintaa vuokraamistaan kiinteistöistä? Miten varmistetaan, että maksettu hintataso on järkevä?

– Pääsääntöisesti tilat vuokraa palvelujen tuottaja (SPR, kunta, muu yhteisö tai yksityinen palveluntuottaja). Tilojen katselmuksen yhteydessä selvitetään myös vuokrataso ja se on ollut vähintäänkin kohtuullinen. Ylihintaisia kiinteistöjä ei ole vuokrattu. Jos on vuokrattu asuntoja, ne ovat yleensä kunnallisia vuokra-asuntoja, joissa on edullinen vuokrataso. Jos vuokrataso osoittautuu korkeaksi, ei vuokraukseen lähdetä.

– Senaatin omistamat tilat Migri vuokraa suoraan itse (Senaatin periaate). Lisäksi Migri on joutunut nopeissa hätämajoitusratkaisuissa tekemään suoraan sopimuksen kiinteistön omistajan tai sen edustajan kanssa, ja toiminnan operoija on tullut mukaan sen jälkeen. Esimerkiksi Evitskog oli tällainen kohde.

– Kuinka hyvin kiireessä pystytään selvittämään, mikä olisi kussakin kiinteistössä järkevä vuokrataso? Olisiko tarjoukset mahdollista kilpailuttaa?

– Käytämme etukäteen asetettua vaihteluväliä vuokratasossa, jonka perusteella edetään tai hylätään harkinnassa oleva kohde. Kiireessä kilpailutusmenettely ei onnistu. Toisaalta tilat ovat hyvin erilaisia (selvät asunnot, asuntolat, laitostilat, hallitilat jne.) ja käsittävät erilaisia muita kuin pelkkään majoitukseen tarkoitettuja tiloja. Vertailu saattaa olla vaikeata.

– Kuinka paljon Migri on saanut tarjouksia vuokrattavista tiloista? Onko vastaanottokeskus tällä hetkellä lottovoitto kiinteistönomistajille?

– Erilaisia tilatarjouksia on tullut runsaasti. Ensisijaisesti on haettu riittävän majoituskapasiteetin (väh. 150 paikkaa) mahdollistavia tiloja. Jos on pienempi kapasiteetti, silloin tulee olla yhdistämismahdollisuus johonkin jo toiminnassa olevaan yksikköön. Vältetään pieniä erillisiä yksiköitä. En sanoisi varsinaiseksi lottovoitoksi. Tietenkin tyhjänä olevien tilojen käyttöön saaminen tai konkurssikypsän hotellin majoituskapasiteetin uudelleen käyttö saattavat merkitä jonkinlaista lottovoittoa, mutta ei mitään jättipottia.

– Evitskogin KN Keskuksella on netissä huoneiden vuokrahinnasto, jonka mukaan huoneiden kuukausivuokran 300 henkilölle voisi ajatella olevan vajaa 70 000 euroa (tähän esimerkkilaskelmaan on laskettu huonevuokrat, lisävuoteet ja liinavaatteet, ei ruokaa tai muita menoja). Sanoitte Evitskogin vastaanottokeskuksen infotilaisuudessa, että hintataso keskuksessa on noin 30 euroa henkilöltä vuorokaudessa. Näin ollen kiinteistöstä maksettaisiin yhteensä noin 270 000 euroa kuukaudessa. Pitääkö tämä summa paikkansa ja onko järkevää maksaa sellaista hintaa, jos tilat olisi saanut huomattavasti edullisemmin vuokraamalla huoneet turvapaikanhakijoiden käyttöön? Ruoka ei varmaankaan voi maksaa tuota väliin jäävää 200 000 euroa?

– Sopimus tehtiin periaatteella euroa päivässä henkilöä kohden. Se sisälsi majoitustilojen ja muiden tilojen käytön 300 henkilön majoittamiseksi (sis. majoitustilojen kalustuksen ja varustuksen, sähkön, veden ym.) sekä toimistotilat ym. tilat. Sopimus ei siis perustunut normaaliin tilavuokraan (€/m2), vaan vuorokausihintaan. Sopimus tehtiin 3 kuukauden määräajaksi, joka päättyy marraskuun puolivälissä. Tuo mainitsemasi 30 euroa henkilöltä vuorokaudessa oli noin arvio ja muistikuva koko ”paketista” mukaan lukien päivän ateriat, eikä ollut aivan oikeaan osunut.

– Miksi Migri maksaa vuokraa vastaanottokeskuksista periaatteella hlö/vrk? Olisiko edullisempaa vuokrata koko kiinteistö ja maksaa ruokailuista ja muista palveluista joku yksikköhinta?

– Pääosin Migri maksaa (tai operaattori maksaa) vuokraa koko kiinteistöstä periaatteella €/m2. Kaikki muut palvelut ovat sitten erikseen. Neliöhinnat vaihtelevat 5-6 eurosta 12 euroon/m2 riippuen siitä, mitä vuokra sisältää (sähkö, lämmitys, vesi, kiinteistöpalvelut jne.). Hlö/vrk –periaattetta on käytetty muutamissa nopeasti tehdyissä hotellityyppisissä hätämajoitusratkaisuissa.