MTV selvitti: Vain puolet kevään ylioppilaista kirjoitti ruotsin

Vertailun vuoksi ruotsinkielisissä lukioissa noin 90 prosenttia kirjoittaa edelleen suomen kielen.

Rikun erikoinen

Leppävirran lukiossa Pohjois-Savossa ei opiskella pakkoruotsia. 

– Meillä luetaan riemuruotsia, vakuuttaa lehtori Satu Savolainen.

Opettajan väitteen ja kielikuvan vahvistavat myös koulun opiskelijat.

– Se on ollu mulle semmonen helppo aine. Englantia en lähtenyt kirjoittamaan ollenkaan niin kirjoitin ruotsin, selittää harvinaista ainevalintaansa Riku Kauhanen.

Ensi syksynä lukion kolmannelle luokalle siirtyvä Sara Tikkanen on miettinyt asian jo valmiiksi.

– Kirjoitan ruotsin heti syksyllä alta pois, Sara vakuuttaa.

Ystävyyskoulu Maalahdessa

Leppävirralla peräti 94 prosenttia tytöistä ja 36 prosenttia pojistakin kirjoitti ruotsin. Kielivalinnan suosiota selittää tiivis yhteistyö Maalahdessa sijaitsevan ruotsinkielisen Petolahden lukion kanssa. 

Toiseksi viimeisenä koulupäivänä ynnättiin yhteisen projektin tuloksia kuluneelta lukuvuodelta. Leppävirtalaiset kävivät kolmen päivän reissulla lähellä Vaasaa sijaitsevassa ystävyyskoulussa ja maalahtelaiset tulivat puolestaan Savoon. Pitkin lukuvuotta yhteyttä pidettiin eri tavalla esimerkiksi somessa.

Opettaja Savolainen uskoo, että seitsemättä vuotta jatkuva yhteistyö innostaa ruotsin opiskeluun. Lukion ekaluokkalaiset alkavat heti syksyllä kysellä miten projektiin pääsee mukaan.

– Kyllä sillä on suuri merkitys kun nuori näkee, että ruotsin kieltä tarvitaan ja sitä tarvitaan myös Suomessa. Samalla huomaa, että on Suomessa nuoria jotka yhtä lailla kamppailee sitten suomen kielen oppimisen kanssa ja ne voi auttaa toisiaan, Savolainen pohtii.

– Ruotsin kielen taito parantui huomattavasti kun sai puhua ja käyttää kieltä, Sara vakuuttaa.

Tasaista pudotusta

Koko maassa ruotsin suosio hiipuu tasaista tahtia. Nyt ruotsin kirjoitti nippa nappa puolet ylioppilaista, tytöistä 65 ja pojista 33 prosenttia. Nykyisellä vauhdilla ensi keväänä alle puolet ylioppilaaksi pääsevistä kirjoittaa enää ruotsin.

MTV Uutiset on mitannut ruotsin kielen suosiota jo pitkään. Alamäki on jatkunut 2-4 prosenttiyksikön vauhdilla kymmenkunta vuotta. 

Esimerkiksi vuonna 2008 73 prosenttia ylioppilaista kirjoitti ruotsin. Seitsemässä vuodessa laskua on kertynyt yli 20 prosenttiyksikköä.

Ruotsi-osaaminen voimavaraksi

Suomessa on paljon lukioita joissa yksikään poika ei kirjoita ruotsia. Kouluista vain 17 prosenttia on sellaisia, joissa yli puolet pojista kirjoittaa ruotsin. Kouluja, joissa yli puolet tytöistä kirjoittaa ruotsin on lähes 300, 85 prosenttia kouluista.

Joensuun yhteiskoulussa pojista vain 14 prosenttia kirjoitti ruotsin.

– Täällä Itä-Suomessa ei pojat sitä koe niin tärkeäksi sitä ruotsia että se ei ole elävä osa heidän elämäänsä, arvioi rehtori Jarkko Rieppo.

Ero tyttöjen ja poikien välillä näkyy nimenomaan ruotsissa. Englannin opinnoissa pojat menestyvät taas paremmin.

– Ruotsin opiskelu ja osaaminen pitäisi kääntää Suomessa voimavaraksi. Olemme toiseksi parhaita ruotsin kielen ja kulttuurin tuntijoita tässä maailmassa. Siitä ei ole paljon puhuttu, mutta kannattaisi, Rieppo ehdottaa.