MTV:n vaalikone: Valtaosa ehdokkaista pitää kalliin ruoan syynä kaupan keskittymistä – ”Samaan aikaan maatalousyrittäjät kamppailevat”

Yli 70 prosenttia MTV:n vaalikoneeseen vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä, että ruoan kalleus johtuu liian keskittyneestä kaupasta.

Avoimista vastauksista käy ilmi, että monet ehdokkaista tiedostavat Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin ja inflaation vaikuttaneen ruoan hinnannousuun, mutta pitävät kauppaa hyvin keskittyneenä ja uskovat sen vaikuttavan erityisesti siihen, millaisen korvauksen maatalousyrittäjät saavat työstään.

– Inflaatio ja energian hinnan nousu ovat nostaneet ruuan hintaa Suomessa viime aikoina, mutta jo ennen tätä ruoka on ollut meillä kalliimpaa kuin monissa muissa EU-maissa, kirjoittaa esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka oli väittämästä jokseenkin samaa mieltä.

–  Samaan aikaan maatalousyrittäjät kamppailevat omien tilojensa jatkon kanssa, kun heille jäävä osuus ei aina ole riittävä suuri kannustamaan ruuan viljelyn jatkamiseen. Yksi keskeinen syy tälle on vähittäiskaupan voimakas keskittyminen, Andersson jatkaa.

Täysin eri mieltä siitä, että ruoan kalleus johtuisi liian keskittyneestä kaupasta, oli vain neljä prosenttia vastaajista.

– Vastoin monien käsitystä, kilpailu päivittäistavarakaupassa on ainakin suuremmissa asutuskeskuksissa todellista ja kovaa, vastasi puolestaan väitteestä jokseenkin eri mieltä oleva kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Päivittäistavarakauppa: Ruoan hinta nousi Suomessa viime vuonna EU:n keskiarvoa vähemmän

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto huomauttaa, että ruoan hinta nousi Suomessa viime vuonna vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

– Suomessa ruoan hinta nousi esimerkiksi viime vuonna 10,5 prosenttia, kun se EU:ssa nousi keskimäärin 11,9 prosenttia, Luoto huomauttaa.

Ylen MOT kertoi viime vuonna, että päivittäistavarakaupoilta on viime vuosina ollut vaikeaa saada aineistoa liittyen tuotteiden sisäänostohintoihin eli hintoihin, joilla kaupat ostavat tuotteet teollisuudelta.

Tämä on vaikeuttanut sen tutkimista, mistä tuotteen hinta muodostuu ja millainen on kaupan osuus hinnasta verrattuna esimerkiksi alkutuotannon eli maatalouden osuuteen.

Aineistonhankinnan vaikeutta selittää se, että kun Kuluttajatutkimuskeskus siirtyi Helsingin yliopiston alaisuuteen, sen lakisääteinen oikeus saada tietoja päättyi.

– Yritykset joutuivat itse arvioimaan, voivatko he kilpailulainsäädännön vuoksi antaa näitä tietoja tutkimuslaitokselle, Luoto selittää.

Viime vuonna aiheesta käynnistettiin kuitenkin jälleen tutkimus, jonka toteuttaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV). KKV:llä on kuluttajansuojan toteutumista valvovana viranomaisena oikeus pyytää tietoja.

– Kun on viranomaistaho, jolla on oikeus saada tiedot, yritysten ei tarvitse tehdä sitä arviointia itse, vaan he voivat vaan antaa tiedot, Luoto sanoo.

KKV:n ekonomistin Lasse Pöyryn mukaan tutkimuksessa selvitetään, miten kuluttajan maksama hinta jakautui esimerkiksi tuottajille ja kaupalle, ja miten yhden tuotantoketjun portaan hintamuutos vaikuttaa koko ketjuun.

Tutkimus valmistuu tämän vuoden loppupuolella.

Lue myös: Sanna Marin jätti vastaamatta yhteen MTV Uutisten vaalikoneväittämään – näin muut puheenjohtajat vastasivat vaikeaan Nato-kysymykseen