Moskovan mellakka: Tästä on kyse

Moskovan sunnuntaisten mellakoiden seurauksena poliisi pidätti yli 1200 ihmistä. Venäläisasiantuntijoiden mukaan siirtolaisten ja venäläisten väliset jännitteet johtuvat huonosti järjestellyistä työmarkkinoista.

Mellakka alkoi sunnuntaina, kun tieto venäläismiehen oletetusta surmaajasta levisi mediassa. Venäläinen Jegor Sherbakov surmattiin torstaina tämän kävellessä torstai-iltana kotiin tyttöystävänsä kanssa. Tiedotusvälineiden levittämän tiedon mukaan surmaaja on Kaukasukselta kotoisin.

Nationalistiset mellakoitsijat rikkoivat sunnuntaina kauppojen ikkunoita ja rähinöivät poliisin kanssa Birjulevon kaupunginosassa Etelä-Moskovassa. Poliisi pidätti sunnuntaina 380 mellakoitsijaa. Maanantaina tapahtuneet pidätykset kohdistuivat siirtolaisiin ja liittyvät poliisin mukaan surman selvittämiseen.

Siirtolaisuus kytevä ongelma

Venäjällä on eri arvioiden mukaan 10—12 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa, joista 3—5 miljoonan arvioidaan asuvan Moskovassa. Kaupunkiin muuttaa työn perässä ihmisiä sekä Venäjän eteläisistä osista että entisistä neuvostotasavalloista.

Mielipidemittauksissa laiton maahanmuutto on pitkään ollut moskovalaisten mielestä yksi kaupungin suurimmista ongelmista, jonka ratkaisu oli myös syyskuun 9. päivänä järjestettyjen pormestarinvaalien tärkeimpiä teemoja.

Moskovan pormestari Sergei Sobjanin sanoo, että mellakoihin osallistuneet täytyy saattaa mitä pikimmiten lain eteen. Myös oppositiopoliitikot kuten Aleksei Navalny ja presidentiksi pyrkinyt Mihail Prohorov ovat kiirehtineet ottamaan kantaa mellakoihin ja Venäjän maahanmuuttopolitiikkaan.

Navalny muistutti blogissaan LiveJournalissa olleensa ainut pormestariehdokas, joka ajoi vaaleissa siirtolaisten viisumikäytäntöjen tiukentamista. Prohorovin taas kommentoi, että Birjulevon tilanne ei johdu etnisistä tai uskonnollisista syistä, vaan siitä, että kansalaiset ovat menettäneet uskonsa oikeusjärjestelmään.

Venäjän maahanmuuttopolitiikkaan ja Kaukasiaan perehtyneen politologi Aleksandr Karavaevin mukaan jännittynyt tilanne siirtolaisten ja etnisten venäläisten välillä liittyy ennen kaikkea talouteen ja rikollisuuteen.

”Pääasiallinen ongelma on se, että Venäjän työmarkkinat on organisoitu huonosti”, Karavaev sanoo.

”Eteläisistä valtioista ja Venäjän eteläosista muuttavat ihmiset ovat valmiita työskentelemään hyvin pienillä palkoilla, sillä heidän kotimaassaan on eri palkkataso kuin Venäjällä. Tämä aiheuttaa epätasapainoa työmarkkinoilla.”

Tiukka kontrolli mahdottomuus

Moskova tarvitsee työvoimaa, ja esimerkiksi kaupungin rakennustyömaat pyörivät valtaosin maahanmuuttajien työvoimalla. Karavaev pitää mahdottomana ajatusta maahanmuuton hyvin tiukasta kontrollista, sillä kaupungin talous on riippuvainen muuttajista.

Levada-keskuksen heinäkuussa tekemän mielipidemittauksen mukaan yli puolet venäläisistä pitää riippuvaisuutta siirtolaistyövoimasta huonona. Saman kyselyn mukaan 82 prosenttia venäläisistä kannattaa viisumikäytännön tiukentamista Keski-Aasiasta ja Kaukasiasta tulevien siirtolaisten kohdalla.

Myös eteläisiä valtioita koskevien viisumikäytäntöjen tiukentaminen on Karaevin mukaan mahdottomuus, sillä se vahingoittaisi Venäjän ja naapurivaltioiden suhteita.

”Kuitenkin viimeksi, kun levottomuudet puhkesivat Moskovassa, joitain käytäntöjä tiukennettiin. Silloin saman tyyppiset epäilykset kohdistuivat gruusialaiseen mieheen, ja mellakoiden jälkeen gruusialaisten muuttokäytäntöjä tiukennettiin”, Karaev kertoo.

”Olen varma siitä, että vaikka viisumikäytäntöjä ei tiukennettaisikaan, hallitus tulee lähiaikoina tiukentamaan kontrollia mellakoiden vuoksi.”

(MTV3 - Iida Tikka)

Lue myös:

    Uusimmat