Moderni puukaupunki Mikkelissä

"Alue sijaitsee Mikkelin kaupungin ja Mikkelin entisen maalaiskunnan rajavyöhykkeellä. Kun kuntaliitos oli tulossa, haluttiin tavallaan yhdistää maalaiskunnan puolella ollut väljä rakentamisen tapa ja kaupungin hieman kurinalaisempi, tiukempi, tarkemmin valvottu. Tavoitteena oli savolaisen kylän ideaalimalli kaupungissa."

Idea haettiin arkkitehtikilpailulla. Sen voittivat arkkitehdit Pertti Mertaoja ja Taina Jordan. He olivat sovittaneet hyvin kauniisti ja luontevasti tiiviin savolaisen kylän selkeiden kulkureittien varsille pihakatuineen.

"Kylään kuuluu vähän julkisemman luontoinen etupiha, takana on vapaus tehdä omia rakennelmia. Ulkorakennukset ovat mielellään erillisiä. Myös kadut on haluttu pitää tavallaan maalaistalon pihatantere-tyyppisenä, julkinen ja yksityinen tila eivät välttämättä sitten viimeistelyn jälkeen erotu.

Muista modernin puukaupungin hankkeista Orijärvi eroaa olennaisesti siinä, että sen rakentavat ja toteuttavat asukkaat itse. Siksi yhteistyö tulevien asukkaiden kanssa on ollut poikkeuksellisen tiivistä suunnitteluvaiheesta lähtien; erityisesti rakennustapaohjeita viimeisteltäessä. Rakennustarkastaja Jari Mehto:

"Uusille rakentajille pidettiin rakentajailtoja, jossa käytiin lävitse tätä Orijärvi-henkeä. Ajettiin sisään sitä, mitä tässä halutaan. On haluttu viedä eteenpäin tiettyjä asioita, josta ei ole lipsuttu. Niistä on sovittu rakentajien kanssa yhteisymmärryksessä.

Tiukin reunaehto tuntuu olevan julkisivun korkeus, johon on meillä määrätty alin ja ylin korkeus. Toinen on ollut kattokaltevuus - se on saanut hiukan vaihdella, mutta omat rajansa sillekin on. Ja kolmantena on katemateriaali: joko huopakate rimoituksella tai konesaumattu pelti."

Tekniikan lisäksi Orijärvellä on panostettu myös ihmisiin, yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen pääomaan. Näin kertoo Ilpo Huvinen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Etelä-Savon piiristä:

"Yhteisöllisyyden lisäämiseksi projekti etsi yhteistyökumppaneita kehittämään menetelmiä, jolla edistää ihmisten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Liikkeelle lähdettiin yhteiskuntapohjaisen, sosiaalisen pääoman projektin puitteissa."

Keväällä 2002 raha-automaattiyhdistyksen tuella käynnistettyä, kolmivuotista "Kyläksi kaupungissa" -projektia vetää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Etelä-Savon piiri. Projektin ja samalla alueen asukasyhteistyön tukikohtana on YH-Rakennuttajien tekemä kylätalo. Sitä emännöi aluetyöntekijä ja siellä järjestetään erilaista asukastoimintaa myös perheen pienemmille.

"Suunniteltiin, että tässä pitää olla kylätalo, joka on sekä kokoontumis- että tapahtumapaikka ja jonka kautta tieto kulkee. Sen lisäksi tarvitaan väljähköjä verkostoja, joita edustaa ns. kolmas sektori- yhdistystoimintaa ja muuta kansalaistoimintaa. Kun ihmisillä on paikka kohdata ja tutustua naapureihinsa, sen kautta alkaa kehittyä se kyläläisten oma yhteisöllinen toiminta."

Huvinen onkin todennut, että ihmiset toimivat mielellään yhdessä. Kyläläisten omia hankkeita on jo näkyvissä: on syntynyt kylätoimikunta projektin "virallisen" ohjausryhmän rinnalle. Asukkaat ja rakentajat ovat ratkaisseet monin tavoin yhteisiä hankkeita - esimerkiksi jätehuollon ja muita arkipäivän käytännön tarpeisiin liittyviä asioita.

Orijärven puukaupunkihankkeen etenemistä ja kunnianhimoisten tavoitteiden toteutumista varjostavat kuitenkin kunnan yhä niukemmiksi käyvät taloudelliset voimavarat. Toiveet kohdistuvat nyt julkisen ja yksityisen sektorin perinteiset raja-aidat ylittävään kumppanuuteen. Näin kiteyttää Hartikainen:

"Koska kuntien resurssit näyttävät vähenevän, tarvitaan ilman muuta yksityisen kumppanin mukaantulo jotta yhteiskunta kehittyy ja pysyy ihmisille hyvänä ja järkevänä elää."