Pääministeri Sanna Marin sanoi tänään Kiovan-vierailunsa yhteydessä, että keskustelua Suomen Hornet-hävittäjien mahdollisesta luovutuksesta Ukrainaan voitaisiin hyvin käydä Suomessa.
Marinin mielestä Suomi on keskustelussa kiinnostavassa asemassa, sillä se on tehnyt päätökset uusien hävittäjien hankinnasta.
– Meillä on olemassa olevaa kalustoa, ja me voimme tietenkin arvioida tuon kaluston käyttöä, totesi Marin.
Lue myös: Sanna Marin: Voimme keskustella Hornetien luovuttamisesta Ukrainalle
Marin korosti, että keskustelut hävittäjäkysymyksestä ovat hyvin alkuvaiheessa ja asiassa tarvitaan mittavaa kansainvälistä yhteistyötä.
Mutta kuinka tehokkaassa toimintakunnossa eläkeikäiset Hornetit olisivat Ukrainan taivailla?
Hornetit jäämässä eläkkeelle
Suomen nykyiset Hornetit ovat jäämässä eläkkeelle tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin monitoimihävittäjä F-35A ottaa paikkansa Hornetien seuraajana lähivuosina. Ensimmäiset F-35A:t saapuvat Suomeen vuoden 2026 alussa.
Horneteihin oltu tyytyväisiä
Hornetit hankittiin Suomeen 1990-luvulla. Kaikkiaan Horneteja hankittiin Suomeen 64 kappaletta. Kaksipaikkaiset D-versiot lennettiin Suomeen Yhdysvalloista ja yksipaikkaiset C-koneet koottiin Kuorevedellä Pirkanmaalla.
Hornet-valinnassa oli sormensa pelissä myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen entisellä johtajalla, insinöörikenraalimajuri Kari Rengolla. Hän työskenteli koneiden valintaprosessin aikaan teknillisen korkeakoulun tutkijana. MTV Uutiset haastatteli Renkoa 14.12.2021.
Lue myös: Mitä tapahtuu Suomen 62 Hornetille? Koko uransa konetyypin kanssa työskennellyt insinöörikenraalimajuri kertoo, millainen on hävittäjävanhusten kohtalo
– Korkeakoulussa tehtiin pieniä selvityksiä silloin tarjolla olleisiin kandidaatteihin ja olin itsekin mukana, Renko kertoi.
Ilmavoimissa Renko aloitti maaliskuussa 1992, eli muutama kuukausi ennen Hornetien varsinaista hankintapäätöstä. Myöhemmin myös valtion asekauppiaaksi tituleerattu Renko vastasi laajemminkin Suomen puolustushankinnoista.
Renko kertoi haastattelussa olleensa pian käytöstä poistettaviin hävittäjiin enemmän kuin tyytyväinen.
– Ne ovat kaikella sillä kokemuksella, joka minulla on, pärjänneet käytössä erittäin hyvin. Ne ovat olleet Suomen ilmavoimille ja ilmapuolustukselle erittäin hyvä työkalu.
Onnettomuuksia Horneteille on Rengon mukaan sattunut poikkeuksellisen vähän.
Marraskuussa 2001 kaksi Satakunnan lennoston Hornetia törmäsi toisiinsa ilmassa. Toinen kone tuhoutui ja toinen vaurioitui pahoin. Se korjattiin vielä, mutta vajaat 10 vuotta myöhemmin se syöksyi maahan testilennolla Juupajoella ja tuhoutui täysin.
Myös toukokuussa 2006 kaksi Karjalan lennoston Hornetia törmäsi yhteen ilmassa ja vaurioitui.
Onnettomuuksissa kukaan ei menehtynyt.
– Olemme menettäneet kaikkiaan kolme konetta, ja se on tällä käyttöiällä normaalia vähemmän. Se kertoo jotain niin koneen luotettavuudesta kuin ilmavoimien lentoturvallisuuskulttuuristakin, Renko arvioi.
Hävittäjien rakenteet väsyvät lentotuntien kertyessä, ja näin on käymässä myös Horneteille. Se vaikuttaa niiden käytettävyyteen ja lentoturvallisuuteen.
– Ne alkavat olla niin sanotusti loppuun lentäneitä. Rakenteiden materiaali väsyy, eikä sen saattaminen turvalliseen käyttökuntoon ole taloudellisesti kannattavaa.
Toisaalta Hornetien tuotetuki on heikkenemässä. Nykyisen Hornet-mallin pääkäyttäjämaa on Yhdysvallat, joka monen muun maan tavoin on luopumassa kalustostaan. Lisäksi vanhojen hävittäjien suorituskyky heikkenee vaatimustason vain noustessa.
2:07