Mitä suomalaiset tekisivät toisin elämässään?

Avioeron jälkeen on helppo toivoa, ettei olisi koskaan tavannutkaan ex-puolisoaan ja työttömänä puolestaan toivoisi, että olisi jaksanut nuorempana suunnata vielä koulunpenkille pänttäämään. AVA kysyikin, mitä suomalaiset tekisivät toisin, jos saisivat palata ajassa taaksepäin.

31 prosenttia AVAn kyselyyn vastanneista valitsisi terveellisemmät elämäntavat. Liki kolmannes vastaajista katuu epäterveellisesti elettyä elämää.

– Rankkojen lapsuuden ja nuoruuden kokemusten jälkeen olin syvästi masentunut ja elin hyvin välinpitämättömästi enkä kyennyt arvostamaan itseäni tarpeeksi. Tämän seurauksena mm. terveyteni vaarantui ja nyt kun asiat on jo paremmassa jamassa, on minulle kuitenkin jäänyt pysyviä vaivoja rankoilta ajoilta. Harmittaa, sillä kaikkea vahinkoa ei voi enää korjata, mutta eipä näitä silloin nuorena osannut ennakoida.

– Eläisin (vieläkin) terveellisemmin. En ole koskaan ollut mikään sohvaperuna, mutta aktiivisen liikkumisen aloitin vasta lähes nelikymppisenä, eli 10 vuotta sitten. En pysty vieläkään sitoutumaan mihinkään säännölliseen, jokatiistaiset jumpat ja joogat jäävät aina kesken ja aloitan uimakoulun tms. Ehkä jos nuorempana olisin aloittanut säännöllisen liikunnan, olisi sitä helpompi jatkaa.

– En päästäisi enää itseäni lihomaan 25 kiloa ylipainoiseksi. Vaikka veriarvoni ovat ihanteelliset, verenpaineeni normaali, eikä minulla ole diabetesta tai metabolista oireyhtymää, niin olen huolissani. Paino vaan ei putoa. Ei onneksi nousekaan.

"Mikään ei estä palaamasta koulunpenkille"

Iso osa vastaajista toivoisi kouluttautuneensa paremmin. Liian lyhyeksi jäänyt opintoputki kaduttaa tänä päivänä 30 prosenttia kyselyyn vastanneista.

– Ehkäpä korkeampi koulutus olisi hyvä vakuutus tulevaisuutta varten, vaikkei nykyisessä duunissani mitään vikaa olekaan.

– Olisin kouluttautunut paremmin heti yläasteen jälkeen, että olisin valmistunut juristiksi, eikä koskaan olisi tarvinnut mennä työvoimatoimistoon. Mutta minulla ei ollut tarpeeksi rohkeutta lähteä vieraalle paikkakunnalle yksin.

– Kouluttautuisin paremmin, jotta saisin mahdollisesti varman työpaikan ja paremmat tulot. Olen joutunut olemaan monesti työttömänä ja aina taloudesta joutuu olemaan varuillaan. Paremmilla tuloilla ei tarvitsisi miettiä, voinko ostaa jotain heräteostoksia, kun nyt vähätuloisena ei kannata edes katsoakaan mitään kivaa.

– Tekemäni "virheet" ovat tehneet minusta sen, kuka nykyään olen ja aiemmat suhteet ovat opettaneet paljon ja nyt minulla on mies, jota osaan arvostan ja joka arvostaa minua. Mutta koulutuksen suhteen olisin voinut tehdä enemmän ja voisin olla paremmassa ammatissa ja elää täydellistä unelmaa tai sitten en? Kuka tietää? Ja toisaalta valitsemani polku on tuonut minut tähän pisteeseen, missä olen nyt eikä kukaan estä menemästä takaisin koulunpenkille.

Huonot suhteet saavat monen toivomaan, ettei ex-puolisoa olisi koskaan tullut tavattuakaan. 23 prosenttia AVAn kyselyyn vastanneista toivoisi tehneensä toisenlaisia valintoja kumppaninsa suhteen.

– Jos olisin tiennyt juuri päättyneen parisuhteeni alussa, millaista surua ja pahaa oloa se aiheuttaa, niin en olisi koskaan lähtenyt suhteeseen, vaikka olin rakastunut. Aina ei vaan rakkaus riitä.

– En antautuisi seurustelusuhteeseen vain siksi, etten tahdo särkeä toisen sydäntä. Olisin vapaa ja itsenäinen.

– Petyttyäni pari kertaa rakkaudessa olin saanut tarpeekseni tunnemyrskyistä ja päädyin intohimottomaan parisuhteeseen, joka nyt vuosien kuluttua on käynyt yhä raskaammaksi taakaksi. Olisi ollut parempi elää yksin tai yrittää vielä kerran. Hukkasin puolet elämästäni.

"Asiat eivät muutu jahkailemalla"

16 prosenttia vastaajista muuttaisi jotain vastausvaihtoehtojen ulkopuolelta tai ei mitään. Moni koki jossittelun olevan turhaa.

– Valitsisin sanani oikein, etten pahoittaisi toisten mieltä tai muuten vain mokaisi.

– Sivistäisin itseäni enemmän: lukisin enemmän tietokirjoja kuin hömppäkirjallisuutta. Valitsisin myös työkseni alan, josta haaveilen, mutta en vain uskalla ottaa askelta sitä kohti.

– Ehdottomasti asettaisin ihmissuhteet ja rakkauden etusijalle.

– En muuten yhtään mitään. Asiat eivät muutu jahkailemalla "voi, kun olisi pitänyt tehdä niin ja näin ja sitä ja tätä". Vain harvat asiat ovat lopullisia. Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä koulun penkille, eikä koskaan ole liian myöhäistä muuttaa tapojaan. On uskallettava heittäytyä ja nauttia, ja hyväksyä virheensä, sillä me kaikki teemme niitä. Jos olet joskus loukannut jotakuta – olisit varmasti tehnyt sen ennemmin tai myöhemmin. Virheemme ja valintamme – joskus vaikeatkin sellaiset! – tekevät meistä niitä ihmisiä, joita olemme nyt, ja menneisyydessä eläminen ei hyödytä meistä ketään.

– En muuttaisi mitään suurta, mutta jos eläisin uudelleen elämäni, niin käyttäisin hivenen enemmän harkintaa ja vaatisin itseltäni välillä hivenen enemmän.

– Vaikka elämäni ei ole ollut ruusuilla tanssimista, en silti muuttaisi tai valitsisi toisin. Parhaina päivinä tuntuu, että kivikkoinen taival on vain avannut silmäni ja kasvattanut minua paremmaksi ihmiseksi. En olisi tavannut nykyistä puolisoani, ellen olisi valinnut edellistäni väärin. Minulla on ollut pitkä etsikkoaika itseni ja ympäröivän maailman kanssa ja se on jalostanut minua kasvamaan ja kehittymään. Jos kuitenkin voisin muuttaa jotakin, niin en olisi sanonut niin monesti ei. En olisi kieltäytynyt uusista tilaisuuksista heittäytyä maailman vietäväksi. Olisin halunnut myös välittää enemmän ja kertoa ihmisille, joita ei enää ole, kuinka tärkeitä he ovat.

– En tekisi elämässäni mitään toisin, koska kokemukset ovat tehneet minusta minut. Kaikki tapahtuu tarkoituksella.

– Olisin terveellä tavalla jo nuoresta pitäen itsekkäämpi, pitäisin kiinni unelmistani ja toteuttaisin ne myös, vaikkakin se vaatisi muilta venymistä ja sopeutumista.Itsensä unohtaminen, itsensä uhraaminen on pahinta vanhemmiten, kun katsoo taaksepäin.Tajuaa, mihin olisikaan kyennyt.

Kyselyyn vastasi 590 lukijaa.

AVA

Kuvat: Shutterstock