Mitä mieltä olla Natosta? Pitäisikö Suomen hakea jäsenyyttä nyt, joskus vai ei koskaan? Tunteita herättävä poliittinen kysymys, josta saa aikaan juupas-eipäs-kiistan koska vaan.
Valistunut Nato-kanta vaatii kuitenkin vastausta moneen kysymykseen. Osaan on enemmän faktoja, osassa pitää luottaa arvioihin. Joskus samalla asialla voi sujuvasti perustella sekä Nato-haluja että haluttomuutta. Ei siis ole ihme, että kannastaan epävarmojen suomalaisten määrä on Reserviläisliiton tuoreen kyselyn mukaan kasvanut.
STT listasi kymmenen näkökulmaa, joihin perehtymällä Nato-kanta syntyy. Vaalien alla kysymyksiä ehtii vielä esittää ehdokkaillekin.
1) Raha: Puolustusmenoja on käytetty argumenttina sekä Nato-jäsenyyden puolesta että vastaan. Jäsenyys ei kuitenkaan siirtäisi Suomea kartalla, vaan saman alueen puolustuksesta pitää maksaa sekä Natossa että sen ulkopuolella. Toimittaja Jyrki Karvisen ja komentaja Juha-Antero Puistolan tuoreessa kirjassa Nato ja Suomi (Auditorium, 2015) jäsenyyden suoriksi kuluiksi lasketaan 40 miljoonaa euroa vuodessa.
2) Oma puolustus: Joskus epäillään, että Nato merkitsisi oman puolustuksen alasajoa tai siirtymistä ammattiarmeijaan. Myös osassa jäsenmaita on asevelvollisuus, ja Suomella olisi yhä vastuu puolustuksestaan.
3) Asetarvikkeet: Yhtenä perusteena liittyä Natoon on nähty varmempi mahdollisuus saada esimerkiksi aseiden varaosia Yhdysvalloilta. Toisaalta muistutetaan, että Yhdysvallat on jo asejärjestelmiä myydessään sitoutunut niiden ylläpitoon.
4) Sinkkiarkut: Nato-jäsenyydessä mietityttää, paljonko Suomen pitäisi sotia ulkomailla ja miten paljon suomalaisia sotilaita silloin kuolisi. Jäsenmaiden aktiivisuus Nato-operaatioissa vaihtelee ja Suomi osallistuu niihin jo kumppanimaana. Koska varusmiehiä vasta koulutetaan sodan ajan tehtäviin, he eivät edelleenkään osallistuisi operaatioihin.
5) Baltian puolustus: Nato-jäsenyydessä kiperä kysymys olisi Baltian puolustus, jota Suomi ei ole halunnut vastuulleen. Jäsenyydestä neuvoteltaessa se olisi varmasti pöydällä.
6) Turvatakuut: Nato-maiden velvollisuus puolustaa toisiaan koskee vain jäseniä. Pelkkä kumppanuus ei siis vielä velvoita Natoa tulemaan avuksi hyökkäyksen sattuessa. Mutta siitäkin muistutetaan, ettei kukaan tiedä, missä tilanteessa turvatakuita testattaisiin ja millaista apua Suomi silloin jäsenenäkään saisi.7) Suomi-kuva: Yksi Nato-keskustelijoita jyrkimmin jakavia kysymyksiä on, miten Venäjä näkee Suomen. Kuulummeko sen silmissä jo Nato-maihin, vihollisleiriin? Paljonko tilanne muuttuisi, jos Suomi hakisi jäsenyyttä?8) Suhde länteen ja Yhdysvaltoihin: Suomi ei enää EU-jäsenenä ole liittoutumaton, vaan osa länttä. Natossa päärooli on kuitenkin Yhdysvalloilla. Puhujasta riippuu, kumpi on suurempi huoli: yhä tiiviimpi sitoutuminen USA:han vai joutuminen "harmaalle alueelle" idän ja lännen väliin.9) Venäjän uhka: Nato-kanta on yleensä sitä jyrkempi, mitä enemmän kannanottaja on Venäjästä huolissaan. Venäjän uhkaa voi tosin joko pitää niin suurena, ettei naapurimaata pidä ärsyttää jäsenhakemuksella, tai niin suurena, että ainoa turva löytyy juuri Natosta.10) Ajoitus: Jos jäsenyyttä pitäisi hakea, niin milloin? Kiireesti ennen kuin on myöhäistä? Hamassa tulevaisuudessa kansainvälisen jännityksen taas tasaannuttua? Vai 20 vuotta sitten – jolloin se päätettiin jättää tekemättä?